Kuollut 12.11.2020
Pipariina
"Pipariina"
s. 11.05.2018, Suomi suomenhevonen, tamma vaaleanpunarautias liinakko, 153 cm VH18-018-2112 kasv. Riemun Talli EVM om. Myrskylä, VRL-08179 yleispainotteinen, Helppo A / 110cm |
♡ 20.03.2019 palkittu Maaliskuun kantakirjaustilaisuudessa palkinnolla KTK-II (71p.)
♡ 15.08.2019 palkittu Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla KRJ-II (97,5p.)
♡ 31.08.2019 palkittu Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla ERJ-I (102p.)
♡ 30.03.2020 palkittu Yleislaatuarvostelussa palkinnolla YLA2 (81,5p.)
♡ 15.08.2019 palkittu Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla KRJ-II (97,5p.)
♡ 31.08.2019 palkittu Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla ERJ-I (102p.)
♡ 30.03.2020 palkittu Yleislaatuarvostelussa palkinnolla YLA2 (81,5p.)
Kun tein päätöksen laajentaa suomenhevoskantaa useamman kuin kahden yksilön verran, päätin ostaa muutaman kantahevosen, joiden kanssa aloittelisin kasvatustyötä. Pipariina on niistä yksi ja tamma löytyikin pienimuotoisesti suomenhevosia kasvattavan ratsastuskoulun Riemun Tallin varsapihatosta. Liinaharjainen, tähtipiirtoinen Pipariina oli kaikkea sitä, mitä mielestäni suomenhevosen kuuluu edustaa - perinteikkään värinen, selväpäinen ja hyväliikkeinen tamma. Suvultaan se ei ollut järin ihmeellinen, mutta harjaantuneen hevosihmisen silmään näytti, että siitä huolimatta Pipariinasta olisi varmasti johonkin. Kaupat tehtiin ja Pipariina matkusti kotiin.
Luonnekuvaus
Jos suomenhevosta pitäisi konkreettisesti kuvata, voisi Pipariinan iskeä omana itsenään kuvauksen paikalle. Pipariina on kaunis liinaharjainen, sukkajalkainen ja tähtipiirtopäinen suomenhevonen, joka sopii kuin nakutettu suomalaiseen maalaismaisemaan. Myös luonteensa puolesta Pipariina on eduksi kansallisrodullemme, sillä se on monipuolinen, kiltti ja tasainen tamma, jota voi käsitellä oikeastaan kuka tahansa.
Pipariina antaa kiltisti kiinni tarhasta tai laitumelta, etenkin jos sinulla sattuu olemaan taskun pohjalla leivänkannikka tai porkkananpalanen. Pipariina on nimittäin erittäin perso ruualle ja se söisi itsensä varmasti taivaslaitumille, jos se pääsisi käsiksi ruokasäkkeihinsä. Kesäisin Pipariinan laiduntamista on hieman rajoitettava, sillä tammalla on taipumus lihoa aivan hervottomasti, joten osan kesästä Pipariina asuu tallissa ja tarhailee. Hoidettaessa Pipariina on rauhallinen ja helppohoitoinen kaveri, jonka voi laittaa kuntoon niin karsinassa, puomilla kuin käytävälläkin. Pipariina ei ole oikeastaan kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu (ellei olla kisapaikalla), vaan nuokkuu tyytyväisenä korvat lurpallaan ja takajalkaansa lepuuttaen. Tämä hevonen on myös kengittäjien makuun ja tallin kengittäjät ovat kehuneet toinen toistaan enemmän Pipariinan rauhallisuutta ja vakautta. Pipariinaa kun ei voisi vähempää kiinnostaa, kuka niitä jalkoja naputtelee ja millä.
Ratsuna Pipariina on monipuolinen ratsuhevonen, jolta taittuu niin koulukiemurat kuin esteetkin. Oikeastaan luulin aluksi Pipariinan lahjojen olevan enemmän koulupuolella, jossa sen eduksi nousee kauniit liikkeet ja kuuliaisuus. Yllätyin siis positiivisesti, kun löysin Pipariinasta myös erinomaisen estehevosen alun. Näiden kahden lajin lisäksi Pipariina on opetettu ajolle, jossa se toimii niin kuin suomenhevosen kuuluukin - se seisoisi vaikka maailman tappiin asti paikallaan, jos joku käskee. Pipariinan reen kyydissä on menty pitkin lumisia teitä aina kirkonkylälle asti ja irroiteltu kärryjen kanssa sänkipellolla. Satulan alla Pipariina on hyvin kuulolla, vaikka aluksi saattaakin vaikuttaa hieman laiskahkolta. Fiksuna hevosena Pipariina tietää, ettei ole mitään järkeä rehkiä itseään syöttä suotta loppuun, joten se tekee vain tasan tarkkaan sen mitä pyydetään eikä yhtään ylimääräistä. Pipariinalta tulee siis osata pyytää oikeita asioita ja tarpeeksi selkeästi, jolloin se toimii kauniisti ja mukisematta. Ennen koulukilpailuiden suoritusta kannattaa lämmitellä Pipariina hyvin kuulolle, jolloin se herkistyy ratsastajan avuille ja toimii kevyemmin. Paljon Pipariinalla ratsastaneet ihmiset osaavat saada tamman heti töihin, mutta uusien ratsastajien kanssa Pipariina saattaa koittaa hieman laistaa hommistaan. Esteillä Pipariina on kylmäpäinen eikä se kuumu ollenkaan. Tästä huolimatta vauhtia löytyy, kunhan osaa pyytää ja Pipariinan hyppytekniikka on hyvä. Uusintaradat eivät ole Pipariinan vahvinta alaa, mutta nopeuden se korvaa hyppyvarmuudella ja tamman kanssa on mahdollista ratsastaa huonompiakin teitä esteille ja silti ylittää ne puhtaasti.
Pipariina antaa kiltisti kiinni tarhasta tai laitumelta, etenkin jos sinulla sattuu olemaan taskun pohjalla leivänkannikka tai porkkananpalanen. Pipariina on nimittäin erittäin perso ruualle ja se söisi itsensä varmasti taivaslaitumille, jos se pääsisi käsiksi ruokasäkkeihinsä. Kesäisin Pipariinan laiduntamista on hieman rajoitettava, sillä tammalla on taipumus lihoa aivan hervottomasti, joten osan kesästä Pipariina asuu tallissa ja tarhailee. Hoidettaessa Pipariina on rauhallinen ja helppohoitoinen kaveri, jonka voi laittaa kuntoon niin karsinassa, puomilla kuin käytävälläkin. Pipariina ei ole oikeastaan kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu (ellei olla kisapaikalla), vaan nuokkuu tyytyväisenä korvat lurpallaan ja takajalkaansa lepuuttaen. Tämä hevonen on myös kengittäjien makuun ja tallin kengittäjät ovat kehuneet toinen toistaan enemmän Pipariinan rauhallisuutta ja vakautta. Pipariinaa kun ei voisi vähempää kiinnostaa, kuka niitä jalkoja naputtelee ja millä.
Ratsuna Pipariina on monipuolinen ratsuhevonen, jolta taittuu niin koulukiemurat kuin esteetkin. Oikeastaan luulin aluksi Pipariinan lahjojen olevan enemmän koulupuolella, jossa sen eduksi nousee kauniit liikkeet ja kuuliaisuus. Yllätyin siis positiivisesti, kun löysin Pipariinasta myös erinomaisen estehevosen alun. Näiden kahden lajin lisäksi Pipariina on opetettu ajolle, jossa se toimii niin kuin suomenhevosen kuuluukin - se seisoisi vaikka maailman tappiin asti paikallaan, jos joku käskee. Pipariinan reen kyydissä on menty pitkin lumisia teitä aina kirkonkylälle asti ja irroiteltu kärryjen kanssa sänkipellolla. Satulan alla Pipariina on hyvin kuulolla, vaikka aluksi saattaakin vaikuttaa hieman laiskahkolta. Fiksuna hevosena Pipariina tietää, ettei ole mitään järkeä rehkiä itseään syöttä suotta loppuun, joten se tekee vain tasan tarkkaan sen mitä pyydetään eikä yhtään ylimääräistä. Pipariinalta tulee siis osata pyytää oikeita asioita ja tarpeeksi selkeästi, jolloin se toimii kauniisti ja mukisematta. Ennen koulukilpailuiden suoritusta kannattaa lämmitellä Pipariina hyvin kuulolle, jolloin se herkistyy ratsastajan avuille ja toimii kevyemmin. Paljon Pipariinalla ratsastaneet ihmiset osaavat saada tamman heti töihin, mutta uusien ratsastajien kanssa Pipariina saattaa koittaa hieman laistaa hommistaan. Esteillä Pipariina on kylmäpäinen eikä se kuumu ollenkaan. Tästä huolimatta vauhtia löytyy, kunhan osaa pyytää ja Pipariinan hyppytekniikka on hyvä. Uusintaradat eivät ole Pipariinan vahvinta alaa, mutta nopeuden se korvaa hyppyvarmuudella ja tamman kanssa on mahdollista ratsastaa huonompiakin teitä esteille ja silti ylittää ne puhtaasti.
Sukutaulu & jälkeläiset
isä Pehtoori vrt 150cm EVM |
|
emä Sumuviiri rt 156cm EVM |
|
SUKUSELVITYS
Isä Pehtoori syntyi Turun lähistöllä sijaitsevalle yksityistallille. Sen kasvattaja oli vain 16-vuotias tyttö nimeltä Kirsimarja Saloniitty, jonka ensimmäinen kasvatti Pehtoori oli. Kirsimarja on myöhemmin kertonut käyneensä kaikki aloittelijan virheet Pehtoorin kanssa läpi, mutta ammattilaisten tuella selvisi niistä ja onnistui kouluttamaan Pehtoorista itselleen aluetason ratsun kouluratsastuksessa. Paljon työtä se vaati, mutta menestys tuntui sitäkin makeammalta pitkän uurastuksen jälkeen. Vaaleanrautias Pehtoori ei kasvanut kovin suureksi, vain 150-senttiseksi, mikä sopi hyvin Kirsimarjalle joka itsekään ei kovin pitkä ollut. Koulukentillä Pehtoori esitteli kaunista laukkaansa, josta se sai kiitosta myös kantakirjaustilaisuudessa, jossa se hyväksyttiin ratsukantakirjaan II-palkinnolla. Kilpailu-uransa aikana Pehtoori ei voinut astua tammoja, sillä se muuttui niin hätäiseksi ja hankalaksi. Orin ollessa 15-vuotias Kirsimarja siirtyi täysipainoisesti kilpailemaan Pehtoorin pojalla Ponterolla ja Pehtoori siirtyi jalostukseen astuen vuosittain muutaman tamman. Pehtoori sai viettää elämänsä viimeiset vuodet laitumella Kirsimarjan vanhan tamman Koronan kanssa, johon Pehtoori oli kovin kiintynyt.
Isänisä Pirttijärven Paroni ehti elämänsä aikana astua vain kolme tammaa ennen kuin se ruunattiin. Jälkeläisistä vain yksi, Pehtoori, on jatkanut Paronin sukulinjaa eteenpäin. Paronin kasvatti Kaisa Pirttijärvi, joka piti vaellustallia länsirannikolla. Paroni asui koko elämänsä samalla omistajalla tehden vaellusratsun töiden ohessa myös tuntiratsun hommia. Paroni nähtiin muutamissa seuratason kilpailuissa, mutta muuten sillä ei kilpailtu. Paronin kerrotaan olleen hyvä esteillä, minkä vuoksi tuntilaiset toivoivat sitä usein estetunnille ratsukseen. Luonteeltaan hyvätapainen, rauhallinen ja hieman laiskakin Paroni oli väritykseltään punarautias ja sillä oli päässä katkopiirto ja etujaloissa puolisukat. Säkäkorkeutta Paroni kasvoi vain 152cm, mutta vyötärönympärystä se kasvatti joka kesä niin paljon, että monet tallilla vierailijat luulivat Paronin olevan viimeisillään tiinenä oleva tamma. Paroni eli varsin terveenä aina 23-vuotiaaksi saakka, jolloin se tarvitsi ensimmäistä kertaa elämässään eläinlääkärin hoitoa sairastuttuaan ähkyyn. Valitettavasti Paroni ei selvinnyt tästä elämänsä ensimmäisestä sähkystä. Isänemä Alman Liinu oli juoksijasukuinen vaaleanpunarautias liinaharjainen suomenhevostamma, joka voitti urallaan noin 5000 virtuaalieuroa ravilähdöistä. Alman Liinun kasvatti ravivalmentaja Timo Jokinen, jonka tallista on tullut useampi menestynyt ravisuomenhevonen. Alman Liinu myytiin 5-vuotiaana, kun sen ura hyvästä alusta huolimatta ei lähtenyt toivontunlaisesti rullaamaan. Alman Liinun osti Tapio Saloniitty tyttärensä Kirsimarjan ensimmäiseksi hevoseksi. Suoraan radalta tullut ex-ravuri olikin kova pala 12-vuotiaalle tytölle koulutettavaksi, mutta onneksi hyväluontoinen ja pohjimmiltaan kiltti Alman Liinu oppi nopeasti ratsun alkeet. Valitettavasti Alman Liinu loukkasi maastoreissulla vasemman etusiteensä, johon tuli hankosidevamma. Pitkän sairasloman vuoksi Alman Liinu päätettiin astuttaa naapurin vaellustallin nuorella orilla Pirttijärven Paronilla. Varsa jäi Alman Liinun ainoaksi, sillä jalkaa ei saatu enää kuntoutettua kivuttomaksi ja tamma päästettiin kivuistaan vain 11-vuotiaana. |
emä Sumuviirin kasvatti Tyyne Oraska, joka tunnetaan Pohjois-Pohjanmaan pahasanaisimpana ratsastuksenopettajana. Kaikki Tyynen tunneilla käyneet kertoivat pelonsekaisesta kunnioituksesta Tyyneä kohtaan. Myös hevoset katsoivat Tyyneä ylöspäin, sillä tiukka rouva oli hevosiakin kohtaan jopa tarpeettoman jämäkkä. Rautias Sumuviiri syntyi Tyynen vanhalle kenttätammalle Iloviirille kolmanneksi varsaksi. Oli heti alusta alkaen selvää, että Sumuviiri myytäisiin, sillä Tyyne oli lopettelemassa ratsastuskoulun pitämistä ja keskittymässä hevoskasvatukseen. Sumuviirin osti Salla Elovaara, joka ihastui tavallisen näköiseen rautiaaseen nuoreen tammaan käydessään Tyynen Tallilla tunneilla. Arkaluontoinen Sumuviiri oli ihmistä kohtaan hieman epäluuloinen, mutta vuosien mittaan oppi luottamaan uuteen omistajaansa ja siitä kuoritui etevä harrasteratsu. Myöhemmin Salla perusti oman ratsastuskoulun, jossa Sumuviiri oli tuntihevosena usean vuoden ajan. Tamma astutettiin neljä kertaa, mutta vain kaksi varsoista selvisi aikuisikään. Ensimmäisen varsan Sumuviiri loi, toinen taas kuoli tapaturmaisesti vuoden iässä. Kolmannen varsan, Tuuliviirin, Salla piti itsellään ja viimeisin varsoista Pipariina myytiin Myrskylään.
Emänisä Sumusoturi oli vaikuttava 158-senttinen pikimusta ori, jonka väri periytyy emänsä Inkeriinan kautta. Sumusoturin omisti Talvipurojen perhe, johon kuului vanhempien lisäksi kaksi tytärtä. Äiti Jaana Talvipuro kilpaili Sumusoturilla kouluratsastuksessa, kun taas tytär Amanda Talvipuro esteratsastuksessa. Sumusoturi toimi hyvin äidin ja tyttären ratsuna, sillä se oli luonteeltaan selväpäinen ja tasainen hevonen. Vaikka Sumusoturi oli ori, sen kanssa pärjäsivät nuoret tytötkin hyvin kilpailupaikoilla. Hyvän rakenteensa ja erinomaisten ratsuaskellajiensa ansiosta Sumusoturi kantakirjattiin peräti I-palkinnolla kantakirjaan ja tämä nosti Sumusoturin suosiota tammojen omistajien keskuudessa. Sumusoturilla olisi varmasti ollut potentiaalia kilpailla vaativimmissakin luokissa, mutta sopivan ratsastajan uupuessa Talvipurot kilpailivat vain seura- ja aluetasolla. Orin jälkeläisten joukosta löytyy hyvin pärjänneitä varsoja, joista mainittakoon orit Sumusuru ja Kaarron Sotilas sekä kantakirjatammat Friikuna ja Sallan Sametti. Sumusoturi lopetettiin iän tuomien ongelmien vuoksi 21-vuotiaana. Emänemä Iloviirin historiasta tiedetään melko vähän. Tiedetään, että Iloviiri oli kiertolaisena useamman vuoden ajan ja sen on kasvattanut oululainen Jaakko Rusko. Lopulta saapuessaan Tyyne Oraskan tallille, Iloviiri oli kiukkuinen, pelokas ja epäluuloinen ihmistä kohtaan. Ei tiedetä, oliko Iloviirin hankala luonne juuri syy sen kiertolaisuuteen vai seuraus jatkuvasta kotien vaihtamisesta. Tyyne päätti, että Iloviirin ei tarvitse enää kotia vaihtaa ja 14-vuotias tamma jäi asumaan Tyynen Tallille. Tammasta aiottiin tuntiratsua, mutta sen ärhäkkä luonne sai ratsastajat pelkäämään sitä. Koska Tyyne ei halunnut pitää tuottamatonta hevosta tallissaan, päätettiin Iloviiristä tehdä siitostamma. Varsojen myötä Iloviirin luonne tasaantui, kun se sai viettää rauhassa aikaa tammapihatossa ja vain tietyt ihmiset käsittelivät sitä. Se ehti varsoa kuusi tervettä suomenhevosvarsaa ennen kuin se sai vaikean kohtutulehduksen, minkä vuoksi sen yleiskunto romahti ja tamma menehtyi. |
01.12.2018 sh t.
28.03.2019 sh t. 20.06.2020 sh o. |
KTK-III, SV-II, EV-II, KRJ-I, ERJ-I, SLA-I
KTK-I, ERJ-I KTK-III |
|
Kilpailukalenteri
ERJ-sijoituksia 44, joista voittoja 7
25.11.2018 ERJ Adina - 110cm - 5/43
10.12.2018 ERJ Rinvalli - 100cm - 6/50 12.12.2018 ERJ Rinvalli - 100cm - 7/50 14.12.2018 ERJ Rinvalli - 100cm - 6/50 17.12.2018 ERJ Rinvalli - 100cm - 4/50 18.12.2018 ERJ Stall Fernweh - 100cm - 7/52 19.12.2018 ERJ Rinvalli - 100cm - 1/50 02.01.2019 ERJ Lupsakan Suomenhevoset - 100cm - 3/30 08.01.2019 ERJ Lupsakan Suomenhevoset - 100cm - 2/30 09.01.2019 ERJ Lupsakan Suomenhevoset - 100cm - 4/30 12.01.2019 ERJ Hornanhovi - 110cm - 1/30 17.01.2019 ERJ Hornanhovi - 110cm - 1/30 19.01.2019 ERJ Hornanhovi - 110cm - 2/30 20.01.2019 ERJ Hornanhovi - 110cm - 4/30 26.01.2019 ERJ Hornanhovi - 110cm - 4/30 26.01.2019 ERJ Hornanhovi - 110cm - 1/30 27.01.2019 ERJ Hornanhovi - 110cm - 4/30 29.01.2019 ERJ Hornanhovi - 110cm - 4/30 01.01.2019 ERJ Prime Sporthorses - 110cm - 5/32 06.01.2019 ERJ Ruskavaara - 100cm - 4/30 09.01.2019 ERJ Ruskavaara - 100cm - 1/30 01.02.2019 ERJ Cadogan Ponies - 110cm - 5/30 |
02.02.2019 ERJ Kuuran Suomenratsut - 110cm - 5/40
05.02.2019 ERJ Kuuran Suomenratsut - 110cm - 3/40 07.02.2019 ERJ Kuuran Suomenratsut - 110cm - 5/40 08.02.2019 ERJ Cadogan Ponies - 110cm - 3/30 10.02.2019 ERJ Decnen Virtuaaliset - 100cm - 5/30 14.02.2019 ERJ Cadogan Ponies - 110cm - 4/30 19.02.2019 ERJ Cadogan Ponies - 110cm - 2/30 19.02.2019 ERJ Ristikallion Suomenhevoset - 110cm - 6/50 21.02.2019 ERJ Ristikallion Suomenhevoset - 110cm - 4/50 24.02.2019 ERJ Cadogan Ponies - 110cm - 4/30 27.02.2019 ERJ Ristikallion Suomenhevoset - 110cm - 3/50 28.02.2019 ERJ Ristikallion Suomenhevoset - 110cm - 3/50 10.03.2019 ERJ Rósgarður - 110cm - 1/88 14.03.2019 ERJ Rósgarður - 110cm - 5/88 18.03.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 110cm - 4/40 20.03.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 110cm - 5/40 08.04.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 100cm - 1/40 10.04.2019 Hiivurin Suomenhevoset - 100cm - 4/40 10.04.2019 Hiivurin Suomenhevoset - 110cm - 6/40 11.04.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 110cm - 3/40 14.04.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 110cm - 5/40 15.04.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 110cm - 5/40 |
KRJ-sijoituksia 44, joista voittoja 4
27.11.2018 KRJ Bellgrove - Helppo A - 1/60
04.12.2018 KRJ Bellgrove - Helppo A - 7/60 04.12.2018 KRJ Bellgrove - Helppo A - 4/60 06.12.2018 KRJ Hiivurin Suomenhevoset- Helppo B - 3/40 06.12.2018 KRJ Stall Fernweh - Helppo A - 4/40 07.12.2018 KRJ Stall Fernweh - Helppo A - 5/40 07.12.2018 KRJ Hiivurin Suomenhevoset - Helppo B - 5/40 10.12.2018 KRJ Stall Fernweh - Helppo A - 5/40 10.12.2018 KRJ Bellgrove - Helppo A - 3/60 12.12.2018 KRJ Bellgrove - Helppo A - 7/60 17.12.2018 KRJ Bellgrove - Helppo A - 7/60 19.12.2018 KRJ Bellgrove - Helppo A - 7/60 01.01.2019 KRJ Prime Sporthorses - Helppo A - 5/35 01.01.2019 KRJ Prime Sporthorses - Helppo B - 4/35 08.01.2019 KRJ Ruskavaara - Helppo A - 4/30 08.01.2019 KRJ Ruskavaara - Helppo A - 2/30 09.01.2019 KRJ Ruskavaara - Helppo A - 3/30 10.01.2019 KRJ Ruskavaara - Helppo A - 5/30 22.01.2019 KRJ Safiiritiikerin Kilpailukeskus - Helppo A - 3/30 24.01.2019 KRJ Tiiron Ratsutalli - Helppo A - 3/40 26.01.2019 KRJ Safiiritiikerin Kilpailukeskus - Helppo A - 5/30 01.02.2019 KRJ Kalman Suomenratsut - Helppo A - 6/40 |
03.02.2019 KRJ Haavelaakso - Helppo A - 1/30
03.02.2019 KRJ Kalman Suomenratsut - Helppo A - 5/40 06.02.2019 KRJ Kalman Suomenratsut - Helppo A - 3/40 06.02.2019 KRJ Silverlode - Helppo A - 3/40 06.02.2019 KRJ Haavelaakso - Helppo A - 5/30 07.02.2019 KRJ Kalman Suomenratsut - Helppo A - 5/40 07.02.2019 KRJ Kalman Suomenratsut - Helppo A - 2/40 08.02.2019 KRJ Silverlode - Helppo A - 2/40 09.02.2019 KRJ Silverlode - Helppo A - 4/40 12.02.2019 KRJ Kalman Suomenratsut - Helppo A - 6/40 12.02.2019 KRJ Kalman Suomenratsut - Helppo A - 4/40 12.02.2019 KRJ Silverlode - Helppo A - 6/40 13.02.2019 KRJ Silverlode - Helppo A - 1/40 16.02.2019 KRJ Silverlode - Helppo A - 5/40 18.02.2019 KRJ Kalman Suomenratsut - Helppo A - 1/40 18.02.2019 KRJ Kalman Suomenratsut - Helppo A - 6/40 21.02.2019 KRJ Silverlode - Helppo A - 3/40 24.02.2019 KRJ Silverlode - Helppo A - 3/40 26.02.2019 KRJ Silverlode - Helppo A - 2/40 26.02.2019 KRJ Kalman Suomenratsut - Helppo A - 6/40 01.03.2019 KRJ Haavelaakso - Helppo A - 4/30 02.03.2019 KRJ Kalman Suomenratsut - Helppo A - 3/40 |
08.12.2018 NJ Hiivurin Suomenhevoset - irtoSERT (päätuomari Dimma)
30.09.2019 VSR Rotunäyttelyt - III-palk. + EM: barbie
30.09.2019 VSR Rotunäyttelyt - III-palk. + EM: barbie
Päiväkirja & valmennukset
24.11.2019 Kouluvalmennus (valmentaja Mikko Kuisma, kirjoittaja omistaja)
Siinä vaiheessa, kun hokasin Mikko Kuisman tulevan valmentamaan lähitallille, olivat paikat miehen valmennukseen jo auttamatta täynnä. Jäin rannalle ruikuttamaan ja ei auttanut muuta kuin varailla paikkaa katsomossa kuunteluoppilaana. Sattui kuitenkin niin onnekkaasti, että pari päivää ennen H-hetkeä eräs ratsastaja joutui perumaan tulonsa hevosen loukkaantumisen vuoksi. Minä olin tällä kertaa haukkana paikalla ja sain kuin sainkin peruutuspaikan valmennukseen. Sattui vain niin, ettemme ehtineet yhtään Pipariinan kanssa treenata, kun piti jo mennä köpsöttelemään Haukkajärven Tallin maneesiin Mikon vahtivien silmien alle. Toisaalta, eikö juuri siksi valmennukseen mennä, että siellä opittaisiin jotain?
Sain houkutella aikani Pipariinaa työmoodiin alkuverryyttelyssä. Kun vihdoin tamma löysi oman moottorin alleen, niin uskoni valmennuksen onnistumiseen nousi huomattavasti. Mikko kehui Pipariinan ravia, joka oli tahdikasta ja Pipariina eteni hyvin ylämäkeen. Tietäisipä vain, millaisen työn takana Pipariinan hyvä liike tänään oli. Valmennuksen teemana oli vastalaukat, joita harjoiteltiin nostamalla kulmasta vastalaukka ja laukkaamalla pitkä sivu vastalaukkaa. Valmistelin laukan kulmassa selkeillä avuilla ja Pipariina maiskutteli kuolaintaan. Mielestäni selkeistä avuista huolimatta Pipariina tarjosi automaattisesti oikeaa laukkaa. "Ei haittaa, ota takaisin raviin ja käännä voltin kautta uudelleen kulmaan. Valmistele selkeämmin ja kannattaa ihan kunnolla siirtää ulkopohje eteen ja napauttaa sisäpohkeella taakse. Liioitellut avut eivät tässä kohtaa haittaa ja myöhemmin hevonen tulee herkemmäksi, kun ymmärtää, mitä siltä haetaan", Mikko ohjeisti ja tein työtä käskettyä. Tällä kertaa Pipariina nosti hienosti vastalaukan, mutta sain melko paljon ratsastaa sitä eteenpäin, jotta laukka etenisi. Pipariina eteni ylämäkeen ja sen korvat kääntyilivät kuuliaisina vuoroin eteen ja vuoroin taakse suuntaani. Toisimme harjoituksen pari kertaa ja Mikko neuvoi pieniä kikkoja ratsastuksen parantamiseksi. Viimeisen kerran jälkeen saimme luvan lopettaa ja annoin Pipariinalle pitkää ohjaa. "Oikein hyvä, hyvin ratsastettu hevosta ylös ja eteenpäin. Tämän tamman kanssa kannattaa treenata paljon takaosan voimaa, jolloin se pääsee etenemään kevyemmin laukassa myös vastalaukkaa", Mikko kiitteli ja pääsimme loppuverryyttelyjen pariin. |
24.12.2018 Jouluinen rekiajelu
Meillä Itä-Suomessa olemme saaneet nauttia aina lumisista jouluista. Tälläkin kertaa hanki oli paksu ja pakkasta mukavasti, kun jouluaaton ilta alkoi hämärtää. Perinteisiin joulumenoihin meillä kuului jouluaaton rekiajelu ihaillen naapuruston jouluvaloja. Sininen hetki oli parhaimmillaan, kun ohjastin reen eteen valjastetun Pipariinan pihatielle koti kylänraittia. Kulkuset kilisivät ja myrskylyhty keikkui reen nokassa. Lumihiutaleet leijailivat hiljalleen maahan ja Pipariina veti rekeä rauhallisesti lumen narskuessa kavioiden alla.
Olipas Pikkaraisen pihalla pramea joulukuusi ja Merstolan koirankoppi oli saanut katolleen kauniisti kimmeltävät pihavalot. Murre ei ollut koirankopissaan, joten se oli varmasti päässyt lämpimään tupaan nauttimaan jouluherkuista ja yhdessäolosta. Toukolan talosta astui pihalle joulupukki juuri, kun olimme ohittamassa veräjää. "Kaipaakos pukki kyytiä seuraavaan taloon?" kysäisin ja heilautin hanskaani joulupukille. "Mikäs jottei", pukki hymyili ja kiipesi viereeni lampaantaljan päälle lahjasäkki olallaan. Pyysin Pipariinan raviin ja tamma teki työtä käskettyä. Aisakellot kilisten karautimme Granbergien talon pihaan, jonka keittiön ikkunasta kolmen lettipäisen tytön innosta loistavat kasvot jo odottivat. Joulupukki nousi kyydistä ja taputti Pipariinaa lämpimästi kaulalle ja keppiinsä nojaten kiipesi talon rappuset ylös ja kolkutti ovelle. Näin vilauksen oven raosta kurkkivista lapsista, kun käänsin Pipariinan sivutielle, jonka kautta pääsin takaisin ison tien risteykseen. Mikä ihana jouluaaton rauha ja ilo leijuikaan ilmassa. Alkoi hämärtää jo toden teolla ja lumipyrykin sakeni. Onneksi minulla oli heijastinliivi ja Pipariinan jaloissa ja valjaissa oli heijastimet. Autot hidastivat kohdallamme ja saimme iloisia vilkutuksia ohikulkijoilta. Olisipa aina joulu.
Olipas Pikkaraisen pihalla pramea joulukuusi ja Merstolan koirankoppi oli saanut katolleen kauniisti kimmeltävät pihavalot. Murre ei ollut koirankopissaan, joten se oli varmasti päässyt lämpimään tupaan nauttimaan jouluherkuista ja yhdessäolosta. Toukolan talosta astui pihalle joulupukki juuri, kun olimme ohittamassa veräjää. "Kaipaakos pukki kyytiä seuraavaan taloon?" kysäisin ja heilautin hanskaani joulupukille. "Mikäs jottei", pukki hymyili ja kiipesi viereeni lampaantaljan päälle lahjasäkki olallaan. Pyysin Pipariinan raviin ja tamma teki työtä käskettyä. Aisakellot kilisten karautimme Granbergien talon pihaan, jonka keittiön ikkunasta kolmen lettipäisen tytön innosta loistavat kasvot jo odottivat. Joulupukki nousi kyydistä ja taputti Pipariinaa lämpimästi kaulalle ja keppiinsä nojaten kiipesi talon rappuset ylös ja kolkutti ovelle. Näin vilauksen oven raosta kurkkivista lapsista, kun käänsin Pipariinan sivutielle, jonka kautta pääsin takaisin ison tien risteykseen. Mikä ihana jouluaaton rauha ja ilo leijuikaan ilmassa. Alkoi hämärtää jo toden teolla ja lumipyrykin sakeni. Onneksi minulla oli heijastinliivi ja Pipariinan jaloissa ja valjaissa oli heijastimet. Autot hidastivat kohdallamme ja saimme iloisia vilkutuksia ohikulkijoilta. Olisipa aina joulu.
10.01.2019 Lunta tulvillaan, on raikas talvisää...
En todellakaan näin itäsuomalaisena voi sanoa, että kovin helposti hetkahtaisin lumimääristä. Täytyy kuitenkin sanoa, että tämä talvi on ollut jokaisessa mittasuhteessa poikkeus. En todellakaan tiennyt, minne enää lykkäisin lumet tontilla, kun kinos alkoi jo varjostaa talon ikkunoita. Tänä aamuna sain tuupata ulko-ovea täysin voimin, enkä siltikään päässyt ulos ovestani. Tuuli oli kasannut niin suuren lumivallin suoraan ulko-oveani päin, että sen avaaminen sisältä oli sula mahdottomuus. Ei auttanut kuin väkertää olohuoneen ikkuna auki ja pujahtaa ikkunan raosta paksuun hankeen. Kyllä olisi taas naapureilla ihmettelemistä, jos sattuisivat näkemään, mitä minä tontillani puuhailen.
Kun vihdoin sain taiteiltua itseni sisälle talliin, minua tervehti nälkäisten suomenhevosten kuoro. Aamukaurat myöhässä ja uloskin pitäs päästä, mokomakin akka! Kiireen vilkkaan hain rehukärryt ja ryhdyin sapuskoiden jakoon. Pipariina tallin perällä sai ensimmäisten joukossa kaurat, joten kierroksen loputtua tamma oli myös syönyt jo aamupalansa. Pujahdin Pipariinan karsinaan ja silitin sen pörröistä kaulaa. Tamma hamuili taskujani ja tuuppasi minua lempeästi kylkeen. "Eiköhän mamma lähdetä pihalle", lepertelin. Koska Pipariina oli osittain klipattu, heitin sen selkään toppaloimen ja talutin tamman tarhalle. Kuutamo valaisi lumivaippaan uponnutta tallipihaa ja hanki kimalteli pakkasen voimasta kauniisti. Pipariina puhalsi lämmintä ilmaa aamuun ja sen turvan ympärillä leijaili höyrypilvi. Katsoin liinakkoa tammaani kuunvalossa ja totesin sen olevan yksi tallin kauneimmista hevosista. Hassua, että Pipariinan ja komean Ukkospilven vuotias varsa Pipariponi oli niin mitäänsanomaton tavan tallaaja, kun molemmat vanhemmat olivat kuin mallicastingista. Ehkä Pipariponi oli saanut molemmilta vanhemmiltaan juuri ne metsien matalajalkaisten ja takkuisten maatiaishevosten geenit. Avasin narisevan tarhan portin ja päästin Pipariinan lunta notkuvaan tarhaan. Tamma nosteli jalkojaan lumihangessa ja otti muutaman verkkaisen raviaskeleen jääden katsomaan tallin suuntaan odotellen kavereitaan tarhaan.
Kun vihdoin sain taiteiltua itseni sisälle talliin, minua tervehti nälkäisten suomenhevosten kuoro. Aamukaurat myöhässä ja uloskin pitäs päästä, mokomakin akka! Kiireen vilkkaan hain rehukärryt ja ryhdyin sapuskoiden jakoon. Pipariina tallin perällä sai ensimmäisten joukossa kaurat, joten kierroksen loputtua tamma oli myös syönyt jo aamupalansa. Pujahdin Pipariinan karsinaan ja silitin sen pörröistä kaulaa. Tamma hamuili taskujani ja tuuppasi minua lempeästi kylkeen. "Eiköhän mamma lähdetä pihalle", lepertelin. Koska Pipariina oli osittain klipattu, heitin sen selkään toppaloimen ja talutin tamman tarhalle. Kuutamo valaisi lumivaippaan uponnutta tallipihaa ja hanki kimalteli pakkasen voimasta kauniisti. Pipariina puhalsi lämmintä ilmaa aamuun ja sen turvan ympärillä leijaili höyrypilvi. Katsoin liinakkoa tammaani kuunvalossa ja totesin sen olevan yksi tallin kauneimmista hevosista. Hassua, että Pipariinan ja komean Ukkospilven vuotias varsa Pipariponi oli niin mitäänsanomaton tavan tallaaja, kun molemmat vanhemmat olivat kuin mallicastingista. Ehkä Pipariponi oli saanut molemmilta vanhemmiltaan juuri ne metsien matalajalkaisten ja takkuisten maatiaishevosten geenit. Avasin narisevan tarhan portin ja päästin Pipariinan lunta notkuvaan tarhaan. Tamma nosteli jalkojaan lumihangessa ja otti muutaman verkkaisen raviaskeleen jääden katsomaan tallin suuntaan odotellen kavereitaan tarhaan.
10.04.2019 Estevalmennus (valmentaja Pirre Finnbacka, kirjoittaja omistaja)
"Vähän vielä isompi vaihde täytyisi löytyä", Pirre Finnbacka kailotti maneesin toisesta päästä istuen huteralla muovituolilla ja naputellen raipallaan saappaanvarttaan. Sitä isompaa vaihdetta olinkin etsinyt puolet tästä estevalmennuksesta ja aloin jo epäilemään, että Pipariina oli pysyväisluontoisesti laiskistunut tuntihevosen tasolle. Eihän se koskaan mikään työmyyrä ollut, mutta nyt se oli niin nahkea, että ihan tuskanhiki hiipi niskaa pitkin. Olimme treenanneet laukanvaihtoja esteen päällä, eikä edes jatkuva laukan nostaminen ja ristikkojen hyppääminen ollut saanut Pipariinaa innostumaan.
Jälleen kerran Pipariina nosti löntystävän laukan ja huiski hännällään närkästyneenä, kun maiskutin sitä reippaampaan tahtiin. "Muistuta raipalla, jotta se ottaa takaosankin liikkeeseen mukaan. Ei kai sitä voi reippaasti edetä, jos etupää laukkaa ja takaosaa raahautuu hädin tuskin mukana", Pirre puuskahti ja naputti vielä kiihkeämmin raipallaan pohkeeseensa. Mäkin heilautin raippaa Pipariinan lautasia kohden ja hetkellisesti tamma kiristikin tahtia. Yritin valmistella laukanvaihtoa puolipidätteillä ennen estettä, mutta se johti vain vauhdin totaaliseen lässähtämiseen. "Siis tästä ei tuu tänään yhtään mitään!" parahdin ja katsoin anovasti Pirreen, jonka tiukassa katseessa ei ollut murustakaan myötätuntoa. "Miten sinä olet voinut tällä 110cm luokkia klaarata läpi, jos nyt ei yksi vaivainen ristikko onnistu", Pirre moitti ja vastalauseeni katosi muminana huiviini. Kannustin tamman uudelleen laukkaan ja annoin sen venyttää askeltaan pitkällä sivulla. Istuin kevyessä istunnassa ja annoin sille ohjaa. Parempi nyt vaikka kaahottaa kohti ristikkoa, jos vaikka Pipariina vähän innostuisi. Tamma hyppäsi kyllä kauniisti, mutta ei samanlaisella innolla ja tunteella kuin ennen. Laukanvaihto onnistui, tosin hieman viiveellä. Pirre ei tietenkään ollut tyytyväinen.
Valmennus saatiin kuin saatiinkin vietyä loppuun, mutta muinulle jäi epäilyttävä fiilis Pipariinan suorituksesta. Pipariina on aina osannut valikoida tekemisensä sen mukaan, mikä on välttämätöntä ja mikä ei. Koskaan se ei kuitenkaan ollut hangoitellut selviä käskyjä vastaan. Soitin eläinlääkärille heti seuraavana päivänä, joka tuli ottamaan verikokeita tammasta. Paljastui, että Pipariinan hemoglobiiniarvot olivat romahtaneet ja sen vuoksi se oli ollut niin haluton liikkumaan. Pipariina sai rautakuurin ja pakollisen lepoloman ennen kesän kilpailuita, mutta sen pitäisi kuurin myötä palata täysin ennalleen.
Jälleen kerran Pipariina nosti löntystävän laukan ja huiski hännällään närkästyneenä, kun maiskutin sitä reippaampaan tahtiin. "Muistuta raipalla, jotta se ottaa takaosankin liikkeeseen mukaan. Ei kai sitä voi reippaasti edetä, jos etupää laukkaa ja takaosaa raahautuu hädin tuskin mukana", Pirre puuskahti ja naputti vielä kiihkeämmin raipallaan pohkeeseensa. Mäkin heilautin raippaa Pipariinan lautasia kohden ja hetkellisesti tamma kiristikin tahtia. Yritin valmistella laukanvaihtoa puolipidätteillä ennen estettä, mutta se johti vain vauhdin totaaliseen lässähtämiseen. "Siis tästä ei tuu tänään yhtään mitään!" parahdin ja katsoin anovasti Pirreen, jonka tiukassa katseessa ei ollut murustakaan myötätuntoa. "Miten sinä olet voinut tällä 110cm luokkia klaarata läpi, jos nyt ei yksi vaivainen ristikko onnistu", Pirre moitti ja vastalauseeni katosi muminana huiviini. Kannustin tamman uudelleen laukkaan ja annoin sen venyttää askeltaan pitkällä sivulla. Istuin kevyessä istunnassa ja annoin sille ohjaa. Parempi nyt vaikka kaahottaa kohti ristikkoa, jos vaikka Pipariina vähän innostuisi. Tamma hyppäsi kyllä kauniisti, mutta ei samanlaisella innolla ja tunteella kuin ennen. Laukanvaihto onnistui, tosin hieman viiveellä. Pirre ei tietenkään ollut tyytyväinen.
Valmennus saatiin kuin saatiinkin vietyä loppuun, mutta muinulle jäi epäilyttävä fiilis Pipariinan suorituksesta. Pipariina on aina osannut valikoida tekemisensä sen mukaan, mikä on välttämätöntä ja mikä ei. Koskaan se ei kuitenkaan ollut hangoitellut selviä käskyjä vastaan. Soitin eläinlääkärille heti seuraavana päivänä, joka tuli ottamaan verikokeita tammasta. Paljastui, että Pipariinan hemoglobiiniarvot olivat romahtaneet ja sen vuoksi se oli ollut niin haluton liikkumaan. Pipariina sai rautakuurin ja pakollisen lepoloman ennen kesän kilpailuita, mutta sen pitäisi kuurin myötä palata täysin ennalleen.
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM GAME HORSE
Hevosen kuvat © ransu.kuvat.fi
Hevosen kuvat © ransu.kuvat.fi