Median vallassa - aineistoja mediaa tutkiville

median luotettavuus, puolueettomuus ja vaikutusvalta | median rooli ihmisten arjessa | vaalit ja media | eurobarometrit | muita media-aineistoja | omat haut | muita tiedonlähteitä

Tälle teemasivulle on koottu runsaasti esimerkkejä arkistoiduista media-aineistoista. Ne käsittelevät tiedotusvälineitä eri näkökulmista. Useat aineistot sisältävät mediatutkijoille mielenkiintoisia muuttujia, vaikka itse aineisto ei varsinaisesti käsittelisi mediaa. Usein esimerkiksi taustatiedoista saattaa löytyä tiedotusvälineisiin liittyviä kysymyksiä. Aineistot on ryhmitelty erilaisten teemojen mukaisesti, jotta sopivan aineiston löytäminen helpottuisi. Ryhmittely on kuitenkin vain suuntaa antava. Jotkut aineistoista sisältävät teemoja useammasta ryhmästä. Tietoarkistosta löytyy lähinnä suomalaisia aineistoja, mutta kansainvälisistä tutkimussarjoista (Eurobarometrit, ISSP, European Social Survey, World Values Survey ) on mahdollista löytää myös kansainvälistä vertailutietoa.

Aineistolista on kattava, mutta se ei kuitenkaan ole täydellinen. Yksittäisiä muuttujia kannattaa etsiä myös tietoarkiston Nesstar-aineistoluettelosta, jonka avulla löytyvät kätevästi esimerkiksi tiettyyn tiedotusvälineeseen liittyvät muuttujat. Myös tietoarkiston hakukonetta kannattaa hyödyntää.

Median luotettavuus, puolueettomuus ja vaikutusvalta

Useissa aineistoissa kartoitetaan ihmisten mielipiteitä median luotettavuudesta ja puolueettomuudesta, sekä eri tiedonlähteiden tärkeydestä ja vaikutusvallasta. Joissakin aineistoissa aiheeseen liittyy vain muutama muuttuja, kun taas toisissa aihetta käsitellään laajemmin.

Luottamus mediaan

• World Values Survey -sarjan aineistoista löytyy luottamusta televisioon ja lehdistöön mittaavia muuttujia. Esimerkiksi FSD2118 World Values Survey 2005 : Suomen aineisto sisältää kysymyksiä vastaajien käyttämistä tiedonlähteistä, luottamuksesta televisioon ja lehdistöön sekä ruotsalaisen median tuntemuksesta.
• FSD0115 ISSP 2000 : ympäristö II : Suomen aineisto selvittää vastaajien luottamusta siihen, kuinka todenmukaista tietoa sanomalehdet, radio ja televisio välittävät saasteiden aiheuttajista.
• FSD2217 Nuorisobarometri 2006 kartoittaa nuorten luottamusta lehdistöön, televisioon ja internetiin.
• FSD1181 Tiedebarometri 2001 ja FSD2023 Tiedebarometri 2004 selvittävät vastaajien luottamusta mediaan.

Tiedotusvälineiden puolueettomuus

• EVA:n EU-asennetutkimukset -sarja seuraa suomalaisten integraatioajattelun muutoksia. Kysymykset koskevat mm. tiedotusvälineiden puolueettomuutta Euroopan unionia koskevassa kirjoittelussa.
• Energia-asennetutkimukset selvittävät ihmisten mielipiteitä mm. siitä, miten tasapuolisesti media käsittelee energia-asioita (esim. ydinvoimaa).
• FSD1024 Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996 : yhdistetty aineisto selvittää, miten puolueettomasti tiedotusvälineet ovat vastaajien mielestä välittäneet tietoa kunnallisasioista.
• FSD1137 Kunnallisalan ilmapuntari 1995 : kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat kysyy kuntapäättäjien mielipidettä tiedotusvälineiden tavasta käsitellä kunnan asioita.
• FSD1174 Kuntien ympäristökysely 1994 ja FSD1175 Kuntien ympäristökysely 1998 selvittävät, miten paljon tiedotusvälineet ovat ottaneet huomioon kuntien ympäristöasioita, miten ne ovat suhtautuneet niihin, ja minkälaista kuntien yhteydenpito tiedotusvälineisiin on ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa.
• FSD1194 KuntaSuomi 2004 : luottamushenkilö- ja viranhaltijatutkimus 1995 selvittää kunnan yhteydenpitoa tiedotusvälineisiin ja mm. tiedotusvälineiden taloudellisten arvioiden merkitystä, kun kunnan taloudellisesta tilanteesta muodostetaan käsitystä.
• FSD2274 Puolueiden ajankohtaistutkimus 1992 - 2005 : yhdistetty aineisto käsittelee mm. politiikkaan liittyvää uutisointia ja mainontaa.

Median vaikutusvalta

• Energia-asennetutkimukset kartoittavat mm. median vaikutusvaltaa energiapäätöksiin sekä energia-asioiden käsittelyn puolueettomuutta.
• EVA:n kansalliset asennetutkimukset pyrkivät mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Vuosien 1994 ja 2002 kyselyissä on kysymyksiä mm. mediasta mielikuvien luojana ja median politiikasta välittämästä kuvasta.
• EVA:n kansalliset asennetutkimukset -sarja pyrkii mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Kysymyksen koskevat mm. median vaikutusvaltaa erilaisiin asioihin sekä mielikuvien luomista. Myös EVA:n EU-asennetutkimukset sisältävät edellä mainittuja aihepiirejä.
• Kunnallisalan ilmapuntarit -sarjassa kysytään kuntatoimijoiden mielipidettä tiedotusvälineiden vaikutusvallasta kunnalliseen päätöksentekoon.
• FSD1090 Valtarakennetutkimus 1991 ja FSD1239 Valtarakennetutkimus 2001 tutkivat suomalaisen yhteiskunnan valtaeliittiä. Kysymykset koskevat mm. vastaajien yhteydenpitoa tiedotusvälineisiin ja median vaikutusvaltaa.
• FSD1024 Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996 : yhdistetty aineisto kysyy vastaajien mielipidettä siitä, missä määrin lehdistöllä on valtaa kotikunnan asioista päätettäessä.
• FSD2049 Nuorten osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet paikallistasolla 2004 : vaikuttajaryhmien nuoret selvittää eri tiedotusvälineiden kautta vaikuttamista.
• FSD2262 Käsitykset ilmastonmuutoksesta 2006 kysyy mm. eri tiedotusvälineiden tärkeyttä ilmastonmuutosta koskevan tiedon välittäjänä.

Median rooli ihmisten arjessa

Lehdistö, televisio ja radio

• FSD1229 Elämäntyylitutkimus 1995 sisältää useita kysymyksiä internetin, television ja radion käytöstä.
• FSD1227 Hyvinvointi 1995 ja FSD1228 Hyvinvointi 1996 sisältävät kysymyksen, joka pyytää vastaajia kertomaan, miten paljon he ovat joutuneet tinkimään tiedotusvälineiden käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Saman kysymyksen sisältää myös FSD2077 Turkulaisten hyvinvointi 1995, jossa kysytään lisäksi vastaajan tyytyväisyyttä mahdollisuuksiinsa saada tietoa eri tiedotusvälineistä.
• FSD1241 Suomi 1999 : kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa kartoittaa median välttämättömyyttä vastaajille, miten suurena riskinä yhteiskunnalle televisio nähdään ja miten usein vastaajat lukevat muoti- ja sisustuslehtiä.
• FSD1255 Aikuisten lasten äidit 2000 kysyy äideiltä, katsooko heidän lapsensa liikaa televisiota.
• FSD1306 Yksi päivä mediaa 2001 on kvalitatiivinen aineisto, jossa suomalaisia on pyydetty kertomaan, mitä he ovat katsoneet, kuunnelleet ja lukeneet torstaina 29.11.2001. Tavoitteena on ollut selvittää, mikä rooli eri medioilla on päivän aikana heidän elämässään, herättääkö media keskustelua kotona tai töissä ja onko media yksityinen vai sosiaalinen kokemus.
• FSD1250 Moraalikysely 2001 Helsingin Sanomien NYT-liitteen toteuttama kysely, jossa kysytään, saako työajalla surffata internetissä ja saako televisiota katsoa ilman tv-lupaa.
• FSD2041 Nuorten kulutuskulttuurit tietoyhteiskunnassa 2001 käsittelee nuorison suhdetta televisioon ja internetiin.
• FSD2026 YLE, yleisradiotoiminta ja -ohjelmistot : asennetutkimus 2003 kartoittaa vastaajien mielipiteitä Yleisradion toiminnasta ja mm. siitä, kuinka hyvin YLE on palvellut erilaisia käyttäjäryhmiä. Kysely sisältää kysymyksiä myös kaupallisista tv- ja radiokanavista.
• FSD2116 European Social Survey 2004/2005 : Suomen aineisto selvittää mm. vastaajien television katselua ja lehtien lukemista.

Internet

• Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella -sarja kartoittaa tamperelaisten tietotekniikan, internetin ja kaupungin verkkopalveluiden käyttöä.
• FSD1196 KuntaSuomi 2004 : paikallisyhdistystutkimus 1996 kysyy yhdistyksiltä, onko niillä internet-kotisivua ja miten usein ne julkaisevat omaa lehteä.
• FSD1361 Vanhempien suhtautuminen koulun tietotekniikkaan 1997 selvittää ala-asteen oppilaiden vanhempien suhtautumista tietotekniikan käyttöön opetuksessa, sekä vanhempien omaa tietokoneen käyttöä. Sisältää mm. useita internetiin liittyviä muuttujia.
• FSD1115 Opiskelijabarometri 1997 sisältää kysymyksiä opiskelijoiden internetin käytöstä ja tiedotusvälineiden seuraamisesta.
• FSD1177 Tietoyhteiskunta, tietotyö ja ammattirakenteen muutos 2000 kartoittaa palkansaajien tietoliikennevälineiden käyttöä työssä, sekä sähköpostin ja internetin käyttöä työssä ja kotona.
• FSD2053 Poliisin turvallisuusbarometri 2001 sisältää mm. internetin tietoturvaan liittyviä muuttujia. Taustamuuttujissa on myös internetin käyttöön ja TV:n katseluun liittyviä kysymyksiä.
• FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 selvittää internetin roolia opiskelijoiden integroitumisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.
• FSD2114 MTS-syystutkimus 2005 Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselytytkimus, jonka taustamuuttujissa on muutama internetin käyttöön liittyvä kysymys.
• FSD2273 KuntaSuomi 2004 : kuntalaiskysely 2004 selvittää mm. kunnan internetpalveluiden käyttöä.
• FSD2217 Nuorisobarometri 2006 kysyy, hyväksyvätkö nuoret musiikin lataamisen ilmaiseksi internetistä.

Vaalit ja media

Medialla on merkittävä rooli asenteiden ja mielipiteiden muokkaajana. Tiedotusvälineiden merkitystä ihmisten äänetyskäyttäytymiseen on käsitelty useissa vaalitutkimuksissa.

Eduskuntavaalit

• FSD1088 Eduskuntavaalitutkimus 1991
• Nuoret ja eduskuntavaalit 1999
• FSD1042 Eduskuntavaalit 1999
• FSD1260 Eduskuntavaalitutkimus 2003
• FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen
• FSD2024 Eduskuntavaalien 2003 seuranta

Presidentinvaalit

• Kannatusmittaustutkimuksia on tehty vuosina 1994 (osat 1 ja 2) ja 2000. Tutkimuksilla kartoitettiin äänestäjien mielipiteitä tiedotusvälineissä julkaistuista kannatusmittaustutkimuksista ja niiden vaikutuksista presidentinvaaleihin.
• FSD1048 Nuoret ja presidentinvaalit 2000
• FSD1040 Presidentinvaalit 2000, 1. kierros
• FSD1041 Presidentinvaalit 2000, 2. kierros
• FSD2126 Presidentinvaalit 2006 : ehdokkaiden vastaukset Helsingin Sanomien vaalikoneeseen
• FSD2127 Presidentinvaalit 2006 : ehdokkaiden vastaukset MTV3:n vaalikoneeseen
• FSD2128 Presidentinvaalit 2006 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen
• FSD2137 Presidentinvaalit 2006, 1. kierros
• FSD2138 Presidentinvaalit 2006, 2. kierros

EU-kansanäänestys ja Europarlamenttivaalit

• FSD1195 Suomen EU-kansanäänestys 1994
• FSD1028 Nuoret ja europarlamenttivaalit 1999
• FSD2006 Euroopan parlamenttivaalit 2004
• FSD2003 Europarlamenttivaalien seuranta 2004

Kunnallisvaalit

Eurobarometrit

Eurobarometrit toteutetaan samanaikaisesti Euroopan unionin jäsenmaissa. Euroopan komission rahoittamissa kyselytutkimuksissa kartoitetaan unionin kansalaisten sosiaalisia ja poliittisia mielipiteitä. Useissa Eurobarometreissa on mediaan liittyviä muuttujia, vaikka tutkimus ei varsinaisesti mediaan keskittyisikään. Tässä on lueteltu vain muutamia Eurobarometrejä esimerkinomaisesti. Saksan tietoarkiston ZACAT-palvelussa voi tutustua kaikkien Eurobarometrien kuvailutietoihin. Sivustolta löytyvät myös mm. Eurobarometrien trendit.

Esimerkkejä Eurobarometreistä:

• FSD0099 Eurobarometri 56.0 : informaatio- ja viestintäteknologiat, rahoituspalvelut ja kulttuuriharrastukset, elo-syyskuu 2001 kartoittaa laajasti vastaajien internetin ja muiden viestintävälineiden käyttöä.
• FSD0205 Eurobarometri 56.3 : Eurooppaa ja Euroopan unionin laajentumista koskevan tiedon saanti, tammi-helmikuu 2002 sisältää EU-tiedotukseen, tiedon hankintaan ja median seurantaan liittyviä kysymyksiä.
• FSD0242 Eurobarometri 58.0 : yleishyödylliset palvelut, uudet teknologiat, terveys, ympäristö ja yleinen turvallisuus, syys-lokakuu 2002 selvittää mm. internetin käyttöä terveystiedonlähteenä. Lisäksi kartoitettiin luottamusta eri tiedonlähteisiin.
• FSD2223 Eurobarometri 64.2 : Euroopan perustuslaki, globalisaatio, energiavarat ja maatalouspolitiikka, loka-marraskuu 2005 kartoittaa eri tiedonlähteiden merkitystä ja suomalaisen median EU:sta välittämää kuvaa.
• FSD2245 Eurobarometri 64.4 : henkinen hyvinvointi, televiestintä, Internetin haitallinen sisältö ja tuotantoeläinten hyvinvointi, joulukuu 2005 - tammikuu 2006 selvittää vastaajien televisionkatselutottumuksia, sekä vastaajan omaa ja lasten internetin käyttöä ja mielipiteitä internetin haitallisesta sisällöstä.

Eurobarometrien lisäksi on Flash Eurobarometrejä, joista löytyy internetiin liityviä aineistoja (mm. FSD0237 Flash Eurobarometri 125 : Internet ja suuri yleisö 5, touko-kesäkuu 2002).

Muita media-aineistoja

• FSD1025 Ulkomaanuutistutkimus 1995 on Suomen osuus kansainvälisestä ulkomaanuutistutkimuksesta. Aineistoon valittiin sanomalehtien, television ja radion jutut, jotka liittyivät jollakin tavoin ulkomaihin. Mukana ovat niin uutiset ulkomaan tapahtumista kuin uutiset Suomen tapahtumista, joihin ulkomaat tai ulkomaalaiset liittyvät.
• FSD1211 Viestintäkasvatus perusopetuksessa 1998 Tutkimus on osa Suomen Akatemian Opettajankoulutuksen vaikuttavuus -tutkimusprojektia (1995-1999), jota johti professori Hannele Niemi. Tutkimuksen pääteemoina olivat peruskouluissa annettavan viestintäkasvatuksen toteutustavat ja sisällöt sekä opettajien käsitykset ja asenteet viestinten käytöstä oppimateriaalina.
• FSD1222 Kehitysyhteistyötutkimus 2002 kysyy mistä tiedotusvälineistä vastaajat ovat seuranneet Afrikkaan liittyviä uutisia ja juttuja. Myös muissa Kehitysyhteistyötutkimuksissa on yksittäisiä tiedotusvälineisiin liittyviä kysymyksiä.
• FSD1304 Helsingin Sanomien homoseksuaalisuusmaininnat joulukuu 2002 - helmikuu 2003 sisältää yhteenvedon Helsingin sanomissa julkaistuista, homoseksuaalisuusmaininnan sisältävistä jutuista joulukuussa 2002 - helmikuussa 2003.

Omat haut aineistoluettelosta

Tälle sivulle on koottu vain pieni näyte tietoarkiston aineistoista. Aiheeseen liittyviä aineistoja kannattaakin hakea tietoarkiston aineistoluettelosta myös itse. Ks. hakuohjeet.

» perushaku

Muita tiedonlähteitä

• Journalistin ohjeet Journalistiliiton sivuilla
• Mediakasvatusseura ry edistää mediakasvatuksen tutkimusta ja käytäntöjä Suomessa.
• Research Committee on Sociology of Communication, Knowledge and Culture RC14 (ISA) luo yhteyksiä tutkijoiden välille.
• Sociology of Mass Media and Communications Research Network (ESA) edistää viestinnän-, informaation- ja kulttuurintutkimusta, sekä keskustelua viestinnän roolista yhteiskunnan muutoksessa.
• ICPSR (Inter-University Consortium For Political And Social Research) on Yhdysvalloissa sijaitseva maailman suurin sähköisten yhteiskuntatieteellisten tutkimusaineistojen arkisto.
• Nordiskt Informationcenter för Medie- och Kommunikationsforskning (Nordicom)
• Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen sähköisten lähteiden hakemisto