Ravien historiaa 1930-1959

1930 Suomen Raviurheilun Ystävät luopui Käpylän radan isännyydestä, kosta totalisaattorista tullut toivottua veturia radan talouteen. Helsingin Kaupungin maksama korvaus 750.000 markkaa meni rakentamisesta aiheutuneiden velkojen maksuun.
1931 Harjavaltalaisen Frans Vanhatalon tamma Tomu oli paras Käpylässä järjestetyissä Kuninkuusajoissa. Tomu voitti kaikki matkat ja tammojen kolmoisvoiton varmistivat Virkku Lintu ja Hyrinä.
1933 Tomu alitti ensimmäisenä tammana 1.30-rajan juoksemalla 29,9 maililla.
1935 Käpylässä ravattiin vain yhtenä päivänä, kun toiminta sitä ennen oli ollut täysin pysähdyksissä parisen vuotta. Samaan aikaan oli kyllä yritetty talvisin ajaa ja pelata Helsingin Ravikerhon toimesta Pohjoissatamassa, kuten muuallakin laman runtelemassa maassa
 1938 Toto palasi Käpylään ja vaikka päivävaihto oli kutistunut 35.000 markkaan, oli se järjestäjiä tyydyttävä. Ravien järjestäjänä toimi Helsingin Ravikerho, jota johti puuhakas Lauri Ahde.
Pula-ajasta sotaan
1939 Talvisodan syttyminen keskeytti lupaavasti alkaneen nousun, mutta rauhan palattua mentiin taas eteenpäin - nyt Uudenmaan Raviseuran isännyydessä.
  Lama- ja sotavuosien aikana nousi raviurheilumme kiintotähdiksi uusia nimiä, jotka toisissa olosuhteissa olisivat saattaneet nousta vielä paljon suurempaan asemaan. Näistä on ennen muita - tässä ikäjärjestyksessä - mainittava ravikuninkaat Lohdutus ja Eri-Aaroni, jotka kilpauran lisäksi nousivat jättiläisiksi suomenhevosen jalostuksessa.
1941 Uuteen sotaan jouduttiin kesällä ja vaikka rintama aluksi eteni kauaksi itään, oli ravitoiminta luonnollisesti alamaissa koko valtakunnassa. Käpylän rata-alue oli koko sodan ajaksi otettu tarpeellisempaan käyttöön, pääkaupungin ilmapuolustuksen tarpeisiin.
1946 Rauhan tultua oli voimat koottu myös raviväen keskuudessa ja syksyllä 1946 perustettiin Helsingin Ravirata Oy, missä olivat yhtä suurilla panoksilla mukana Suomen Raviurheilun Ystävät, Uudenmaan Raviseura, Helsingin Ravikerho ja Hevoskauppaiden ja -kasvattajien liitto. Yhtiön johtokunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tohtori A.G. Backman ja sihteeriksi Ragnar Moring, jonka työ jatkuu edelleen Vermon ratayhtiön hallituksessa.
1947 Vasta nyt, yli 20 vuotta avajaiskilpailujensa jälkeen, pääkaupungin ravirata oli ottamassa suunnannäyttäjän aseman, joka sille oli jo perustamisvaiheessa ollut varattuna. Kesällä olivat valmiina viisikerroksinen tuomaritorni ja peräti 20-luukkuinen totorakennus. Käpylän uuden elämän syntyä oli alkukesän raveissa todistamassa Yhdysvaltain lähettilään ja kolmen ministerin lisäksi yli 7000-päinen rahvas ja kahden päivän totovaihdoksi tuli komeasti yli miljoona markkaa. Samana kesänä Käpylän Kuninkuusajoissa vei seppeleen kolmella puhtaalla voitolla vihtiläisen Jalmari Haajan omistama ja ajama Eri-Vili. Kuninkuuskilpailu ajettiin kahden hevosen ennätysajoina ilman totalisaattoria, mutta tasoituslähtöihin yleisö pelasi kahtena päivänä yhteensä 1,4 miljoonaa.
1949 Ruotsalainen lämminverijoukkue vieraili Turussa ja Käpylässä. Tasoitusajossa nähtiin ensimmäisen kerran "kiertelevä lähetystapa", joka auttoi voittoon ruotsalaisen Obellan ajalla 28,7. Urho Surakka opiskeli systeemin yön aikana ja sunnuntaina hänen ajamansa tamma Vilkku karkasi vierailta heti kättelyssä ja voitti lämminveriset.
1955 Vuodesta tuli merkittävä Käpylän ja koko maan raviurheilun kannalta. Venäläisen 11 hevosen ravijoukkueen talvinen vierailu sai aikaan mahdottoman yleisöryntäyksen ja vauhditti myös Lämminveriraviliiton perustamista myöhemmin samana vuonna. Joukkueen kovin nimi oli Pervenets 18,9, mutta Käpylän nopein oli sittemmin Ruotsiin myyty tamma Pichta, joka voitti mailin ryhmäajon ajalla 25,4. Purje oli parhaana suomalaisena neljäs. Raveista oli toivottu menestystä, mutta odotukset täyttyivät silti. Pääsylippuja oli varattu 12.000, ne loppuivat pahasti kesken ja poliisi arvioi paikalla olleen lopuksi 20.000 ihmistä. Taloudellisen menestyksen lisäksi raveista korjattiin myös melkoinen julkisuushyöty, jota eivät ainakaan vähentäneet paikalla olleet Neuvostoliiton ja Ruotsin suurlähettiläät Lebedev ja Engzell.
1956 Pelivalikoimaan tuli voittajan ja sijoituksen ohelle kaksoisveikkaus, joka sai lievästi laskussa olleet vaihdot uuteen kasvuun.
Lämminveriset ja V5-peli uusina vetureina
1958 Raviurheilun uudella nousulla oli vaikutusvaltaiset tekijänsä. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen sai Neuvostoliiton päämieheltä Nikita Hrustshevilta lahjaksi kaksi orlov-rotuista tammaa ja yhden oriin, jotka täällä tultiin tuntemaan nimillä Kaunotar, Suosikki ja Lento. Lahjasta ei voinut kieltäytyä, mutta koska täällä ei voinut lämminverisillä kilpailla, lähti Lento valmennukseen Ruotsiin ja tammat jäivät varsalomalle.
1959 Totalisaattorin pelaajien osuus nostettiin alkuperäisestä 70 prosentista 75 prosenttiin.


 Etusivulle     Takaisin     Tulosta