Vakauslainsäädäntö
Mittauslaitteiden tarkastaminen eli vakaus perustuu vakauslakiin, jonka mukaan mittauslaitteet, joita käytetään taloudellisen edun määräämiseen yleisessä kaupassa ja liikkeessä, yleisellä myyntipaikalla sekä julkisessa toiminnassa, on vaattava. (Vrt. Tukes-ohje M7-05).
Vakausten valvontaorganisaatio
Vakauslain valvonnasta vastaavat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja lääninhallitukset. Tukes koordinoi alaa ja tiedottaa kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille alan kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä ja esimerkiksi määräysten ja säädösten muutoksista. Tukesiin tai lääninhallituksille voi ilmoittaa havaituista vakaamattomista mittauslaitteista.
Ilmoituksen voi myös tehdä poliisille, sillä vakaamattoman mittauslaitteen käyttäjä syyllistyy laittoman mitan käyttöön. Mittauslaitteen omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että laite on asianmukaisessa kunnossa ja tilaamaan tarvittaessa vakauksen. Tyyppitarkastuksia ja vakauksia tekevät hyväksytyt tarkastuslaitokset. Tietoja hyväksytyistä tarkastuslaitoksista löytyy tästä linkistä.
Mittauslaitteiden tarkastusvaatimukset
Kun tuotteen hinta määräytyy mittausten perusteella, niin mittauslaitteelta edellytetään
* hyväksytyn tarkastuslaitoksen myöntämää tyyppihyväksyntää
* tarkastusta ennen käyttöönottoa eli ensivakausta
* tarkastuksia säännöllisin väliajoin eli määräaikaisvakauksia
* tarkastusta, mikäli sinetti on rikottu eli uusintavakausta
Eri tyyppisille mittauslaitteille tehtävät tarkastukset ilmenevät taulukosta 1.
Taulukko1 Mittauslaitteilta edellytettävä tyyppitarkastus ja vakaaminen
| Mittauslaite |
Tyyppitarkastus
|
Ensivakaus
|
Määräaikais-vakaus
|
Vakausväli
(vuotta)
|
| Polttoainemittarit |
x
|
x
|
x
|
2
|
| Voiteluöljymittarit |
x
|
x
|
x
|
3
|
| Vaa'at |
x
|
x
|
x
|
3
|
| Alkoholijuomamittarit |
x
|
x
|
x
|
3
|
| Olut-/siiderimittarit |
x
|
x
|
x
|
3
|
| Säiliöautomittarit |
x
|
x
|
x
|
2
|
| Kuljetusastiat |
x
|
x
|
x
|
6
|
| Punnukset (>50 mg) |
|
x
|
x
|
3
|
| Mekaaniset vaa'at |
|
x
|
x
|
3
|
| Mittasauvat |
|
x
|
|
|
| Mitta-astiat (≤5 l) |
|
x
|
|
|
| Puntarit |
|
x
|
x
|
3
|
| Rullamitat |
x
|
x
|
x
|
3
|
| Lämpöenergiamittarit |
x
|
|
|
|
| Vesimittarit |
x
|
|
|
|
| Sähköenergiamittarit |
x
|
|
|
|
Suomen kansallinen tyyppihyväksyntätunnus
Tyyppihyväksytyissä mittauslaitteissa on oltava tyyppikilpi, josta ilmenee mm. tyyppihyväksyntätunnus. Suomalainen tyyppihyväksyntätunnus on muotoa VJ.Z.XX.YY, missä Z on laitelajitunnus (taulukko 2), XX on vuosittain juokseva numero ja YY hyväksymisvuoden viimeiset kaksi numeroa (esim. VJ.E.1.94 tarkoittaa suomalaista kylmävesimittarin hyväksyntää). Lyhenne VJ tulee sanoista Vakaus/Justering.
Taulukko 2: Suomalaisia mittauslaitelajitunnuksia
| LAITELAJI |
Z |
| Vaa'at |
ilman kirjainta |
| Nestemittarit, muut kuin vesimittarit |
A |
| Pituusmittarit |
B |
| Viljankoettimet |
C |
| Nestemittauslaitteistot, muut kuin vesi |
D |
| Kylmävesimittarit |
E |
| Lämpöenergiamittareiden virtausanturit |
F |
| Lämpöenergiamittareiden lämpötila –anturiparit |
G |
| Lämpöenergiamittareiden laskijalaitteet |
H |
Vaakadirektiivin mukaiset hyväksymismerkinnät
Tyyppihyväksytyssä laitteessa on hyväksynnän merkkinä tyyppikilpi, jossa on tyyppihyväksynnän tunnus. Laitteen tyyppikilvessä on lisäksi tietoa hyväksytystä käyttötarkoituksesta tai ympäristövaa-timuksista, kuten mittaustarkkuusluokasta ja käyttölämpötilasta.
Vaakojen vaatimuksenmukaisuuden osoittavat merkinnät (kuva 1) sisältävät CE- merkinnän, jossa on valmistusvuoden viimeiset kaksi numeroa (07) ja ilmoitetun laitoksen tunnusnumero (kuvan esimerkissä 0000) sekä vihreäpohjainen musta M-kirjain.
Kuva 1. Vaa'an vaatimustenmukaisuuden ilmaiseva merkkiyhdistelmä
Tässä esimerkissä vaa'an määräaikaisvakaus on tehtävä viimeistään vuoden 2010 lopussa
Vakaamattoman lisälaitteen merkintä
Vaattuun vaakaan voidaan lisätä vakaamattomia lisälaitteita, jos ne eivät häiritse vaa'an toimintaa. Näihin lisälaitteisiin on kuitenkin liitettävä kuvan 2 mukainen punainen vinoristillä peitetty M-kirjain osoittamaan, ettei vakaus koske lisälaitteen antamia tietoja.
Kuva 2. Lisälaitteen käyttöä rajoittava merkintä. Vakaus ei koske tämän laitteen antamia tietoja
Mittauslaitedirektiivin mukaisen mittauslaitteen hyväksyntätunnus
Mittauslaitedirektiivin (MID) mukaisesti hyväksytyissä mittauslaitteissa on vaatimustenmukaisuus-merkintä, joka koostuu CE – merkinnästä, täydentävästä metrologisesta merkinnästä (M), kiinnitysvuoden kahdesta viimeisestä numerosta (esim. 07) ja ilmoitetun laitoksen tunnusnumerosta (esim. 0000) (kuva 3).
Kuva 3. MID:n vaatimuksenmukaisuutta osoittava merkki.
ETY – direktiivin mukainen tyyppihyväksyntätunnus
Suomessa ovat myös voimassa ETY – direktiivin mukaiset tyyppihyväksynnät. Hyväksymismerkki on kuvan 4 mukainen tyylitelty kreikkalainen epsilon – kirjain, jossa näkyy hyväksyneen maan tunnus ja hyväksymisvuoden kaksi viimeistä numeroa (esim. D 89 tarkoittaa Saksa 1989) sekä hyväksyntätunnus (esim. 6.131.39).
Kuva 4. ETY- tyyppihyväksymismerkki
ETY – ensivakausmerkki
Mittauslaitedirektiivin siirtymäkaudella on EU:ssa vielä voimassa vanhan menettelytavan mukaisia direktiivejä, jotka koskevat mm. punnuksia ja nestevirtamittareita. ETY:n mukaisesti ensivaattu laite saa kuvan 5 mukaiset ETY:n vakausmerkit. Pienessä e-kirjaimessa on yläpuolella maan ja alueen tunnus, alaosassa vakauksen tekijän tunnus. Kuusikulmion sisällä olevasta merkinnästä ilmenee vakauksen suoritusvuosi. ETY-merkityn mittauslaitteen markkinointia ja myyntiä ei saa evätä, kieltää tai rajoittaa Euroopan talousalueella.
Kuva 5. ETY- ensivakausmerkki
Pituusmittoja koskeva ETY ensivakausmerkki
Pituusmittoja koskeva ensivakausmerkki saa koostua kuusikulmion sisäpuolella sijaitsevasta pik-kukirjaimesta "e", jonka yläosa sisältää yhdestä tai useammasta isoista kirjaimista muodostuvan merkinnän, joka tarkoittaa sitä jäsenvaltiota, jossa ETY – ensivakaus tapahtui ja jonka alaosassa sijaitsee vakausvuoden merkintä (kuva 6).
Kuva 6. Pituusmittoja koskeva vaihtoehtoinen ETY ensivakausmerkki
Alkoholimitan ensivakausmerkinnät
Alkoholimitassa käytettävä vakausmerkki koostuu kruunumerkinnästä, vakauksen vuosiluvun kahdesta viimeisestä numerosta (esim. 06) ja vakaajan numerosta (xx) (kuva 7).
Kuva 7. Alkoholimitan merkinnät
Suomalainen määräaikaisvakausmerkki
Mittauslaitteessa ensi- ja määräaikaisvakauksen ilmaiseva merkintä on vakausmerkki, josta ilmenee vuosiluvun ja kuukauden tarkkuudella milloin mittauslaite on viimeksi vaattu (kuvat 8 ja 9). Merkintä esiintyy kaikissa mittauslaitteissa määräaikaisvakauksen jälkeen sekä uusissa laitteissa, jotka on vaattu kansallisten määräysten mukaan. Jos leima lyödään lyijykkeeseen, syövytetään lasiin tai poltetaan puuhun, kuukausimerkintä puuttuu. Vakauksen yhteydessä voidaan sinetillä (kuva 9) sulkea mittauslaitteen ne kohdat, joita ei vakauksen jälkeen saa muuttaa. Esimerkiksi kohdat, joista voidaan säätää näyttämää ja siten vaikuttaa mittaustulokseen, sinetöidään. Jos sinetti on rikki, vakaus ei enää ole voimassa.
Myyntipaikalla ei saa pitää vakaamattomia mittauslaitteita, ellei ole ilmeistä, että niitä ei käytetä hinnan määrittämiseen.
 |
|
Kuva 8. Tehdyn vakauksen ilmaiseva merkki
Tässä esimerkissä vakaus on tehty marraskuussa 2007. |
Kuva 9. Suomalainen sinetöintimerkki |
Seuraavan vakausajankohdan merkitseminen
Vakausmerkin lisäksi mittauslaitteeseen voidaan kiinnittää informatiivinen seuraavan vakausajankohdan ilmaiseva tarra (kuva 10).
Kuva 10. Seuraavan vakausajankohdan ilmaiseva merkintä. Tässä esimerkissä seuraava vakaus on tehtävä viimeistään huhtikuussa 2010.
Vaa'an käyttöpaikan merkitseminen
Maan vetovoima vaikuttaa useimpien vaakojen mittaustulokseen. Putoamiskiihtyvyyden arvo vaihtelee jonkin verran maan eri puolilla, joten suuri osa tarkoista sähköisistä vaaoista on vaattava joko käyttöpaikalla tai käyttöpaikkaa varten. Vakaus voidaan suorittaa kahdessa vaiheessa, jolloin ensimmäisen vaiheen toimenpiteistä annetaan todistus ja toisessa vaiheessa suoritetaan ne tarkastukset, joihin vaa'an asennuksella ja sijaintipaikalla on vaikutusta. Vakaus tulee voimaan vasta toisen tarkastusvaiheen jälkeen. Vaattua vaakaa ei tämän jälkeen voida siirtää kovin pitkiä matkoja etenkään pohjoiseteläsuunnassa, ilman että mittausvirheet kasvavat liian suuriksi. Vaakaan voidaan kiinnittää käyttöpaikkaa koskeva ilmoitustarra (kuva 11).
Kuva 11. Vaa'an käyttöpaikan ilmoittava merkintä
Vakauksessa hylätyn mittauslaitteen merkitseminen
Jos mittauslaite on hylätty vakauksessa, laitteeseen voidaan kiinnittää kuvan 12 mukainen punainen hylkäystarra ja samalla vakaajan tulee tuhota vakausleima. Jos mittauslaite on rikkoutunut tai havaitaan, että sen näyttämä ylittää sallitut virherajat, laitetta ei saa käyttää, vaikka aikaa seuraavaan määräaikaisvakaukseen olisikin vielä jäljellä. Laite on korjattava, viritettävä uudelleen ja vaattava. Siinä tapauksessa, että korjauksen ja virityksen tekee hyväksytty korjaaja, joka sinetöi laitteen omalla merkillään, laitetta saa käyttää seuraavaan määräaikaisvakaukseen saakka.
Kuva 12 Vakauksessa hylätyn mittauslaitteen merkintä
Mittauslaitteiden käyttö
Mittauslaitteen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja käyttöympäristöönsä. Tästä syystä laitteen tyyppikilvessä voi olla tietoa hyväksytystä käyttötarkoituksesta tai ympäristövaatimuksista, kuten käyttölämpötilasta. Esimerkiksi apteekeissa ja kultasepänliikkeissä on käytettävä tavallista tarkempaa ja tähän tarkoitukseen hyväksyttyä vaakaa. Jos vaaka vaatii toimiakseen punnuksia, on myös niiden oltava vaattuja ja vastattava vaa'an tarkkuutta.
Mittauslaite on sijoitettava siten, että myös asiakas pystyy seuraamaan mittausta ja varmistumaan, että laitteen näyttämä palautuu nollaan mittausten välillä. Vaaka on asetettava vaakasuoraan tukevalle, tärinättömälle alustalle. Asiakaskäytössä oleville ja pakkaamisen yhteydessä käytettäville mittauslaitteille on lisäksi järjestettävä käytön valvonta, jotta laitteen heikentynyt toiminta havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti.
Torikaupassa saa käyttää puntareita ja myydä tilavuusmitoilla ei-nestemäisiä tuotteita, kuten marjoja ja perunoita. Näissä tapauksissa mittaus on kuitenkin melko epätarkkaa, joten se on rajoitettu tilanteisiin, missä vaa'an käyttö voi olla liian kallista ja hankalaa.
Alkoholijuomien määrä on aina mitattava ennen tarjoilua. Pullotetun juoman tilavuus on mitattu jo tehtaalla. Ravintolassa juoman määrä voidaan mitata joko vaatulla mitta-astialla tai nestemittarilla. Olut, siideri ja lonkero voidaan tarjoilla myös laseista, joissa on hyväksytyt tilavuusmerkinnät.
Asiaa koskevia lisätietoja löytyy direktiiveistä, säädöksistä, Tukes - ohjeista, tiedotteista ja esitteistä osoitteesta: www.tukes.fi/tietopalvelut