Papiksivihittävän tulee saada kutsu pappisvirkaan (vocatio externa). Kutsun voi antaa seurakunta, seurakuntayhtymä, tuomiokapituli, kirkkohallitus, lähetysjärjestö tai muu kristillinen järjestö.

Kristillisen järjestön palvelukseen vihittäessä tehtävien tulee olla riittävässä määrin papillisia.

Henkilö voidaan vihkiä papiksi myös, mikäli hän toimii kirkkojärjestyksessä edellytetyllä tavalla teologisen tieteen opettajana tai uskonnonopettajana. Kutsun tulee olla virkaan tai toimeen, jossa on vähintään 6 kk päätoimista työtä tai 12 kk osa-aikaista työtä. Uskonnonopettajan tehtävään vihittävällä tulee olla riittävästi uskonnonopetusta. Opettajan tulisi lähtökohtaisesti olla päätoiminen opettaja, jonka opetuksesta yli puolet on uskontoa. Osa-aikaiseen opettajan tehtävään voi hakea pappisvihkimystä, mikäli tehtävän kesto on riittävän pitkä.

Helsingin hiippakunnassa on muodostunut käytäntö, että papiksi vihittävän tulee ensin saada varsin itsenäisesti kutsu papin virkaan. Tuomiokapitulissa ei ole luetteloa, jonka perusteella tuomiokapituli osoittaisi seurakunnille sopivia teologian maistereita. Vokaation saaminen edellyttää maisterin itsenäistä yhteydenottoa seurakuntiin.

Tuomiokapituli ottaa kuitenkin vastaan vapaamuotoisia ilmoittautumisia verkkolomakkeen kautta. Verkkolomakkeen kautta välitettyjä tietoja välitetään kirkkoherroille kysyttäessä. Lomakkeella lähetettyjä tietoja säilytetään puoli vuotta, jonka jälkeen tulee lomake täyttää uudestaan. Jos työtilanne sitä ennen muuttuu, on hyvä ilmoittaa mahdollisesta muutoksesta tuomiokapitulin notaarille, jotta seurakunnat eivät turhaan ota yhteyttä työnhakijaan.

Vokaatiota etsivän henkilön on tärkeä:

• seurata kirkon sähköistä työpaikkatoria www.evl.fi/rekrytointi

• olla itse yhteydessä kiinnostaviin seurakuntiin

• täyttää avoin hakemus.

Helsingin ja Espoon hiippakunnilla on yhteisesti sovittu ohjeistus siitä, kummasta hiippakunnasta vokaatiota haetaan silloin, kun vokaatio ei ole seurakunnan tai seurakuntayhtymän palvelukseen. Pääsääntö on, että vokaatiota haetaan sen hiippakunnan tuomiokapitulista, jossa tehtävän virka- tai pääasiallinen toimipaikka tulisi olemaan. Virkapaikkaperiaatteesta voidaan joskus poiketa kotiseurakuntaperiaatteen hyväksi. Esim. Kirkkohallituksen ja Helsingin yliopiston palvelukseen pappisvihkimystä anova hakee sitä kotiseurakuntansa perusteella. Yksittäistapauksista hiippakunnat neuvottelevat keskenään. Lisätietoja antavat notaarit.

Vokaation jälkeen

Sen jälkeen kun henkilö on saanut kutsun kirkkojärjestyksen edellyttämään papin virkaan tai toimeen, henkilö kirjoittaa piispalle pappisvihkimysanomuksen. Anomus on vapaamuoinen. Siinä on hyvä kertoa lyhyesti jonkin verran itsestään ja opinnoistaan sekä siitä, miksi haluaa tulla vihityksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papiksi. Anomuksesta tulee selvästi ilmetä, että henkilö pyytää papiksivihkimistä. Lisäksi anomuksessa on hyvä viitata, millaiseen papin tehtävään on saanut kutsun. Teologisen tieteen opettajan ja uskonnonopettajan on hyvä laittaa pappisvihkimysanomuksen liitteeksi jäljennös viranhoitomääräyksestä. Anomuksessa tulee olla hyvät yhteystiedot.

Vokaation ja pappisvihkimysanomuksen perusteella piispa kutsuu henkilön haastatteluun. Sen jälkeen henkilö kutsutaan tuomiokapitulin aamumessuun ja istuntoon tutustumiskeskustelua varten. Tässä istunnossa tuomiokapituli päättää, ketkä pappisvihkimystä anoneista otetaan ordinaatiokoulutukseen. Ordinaatiokoulutus kestää kuukauden aikana noin kaksi viikkoa.

Pappisvihkimyksestä päättää piispa ja tuomiokapituli. Ordinaatiokoulutukseen osallistuneet osallistuvat ennen pappisvihkimystä ordinaatiopubliikkiin. Publiikin hyväksytysti suorittaneille annetaan kirkkojärjestyksen 6:33 ja 6:57 mukaiset virkamääräykset ja oikeutukset tuomiokapitulin istunnossa publiikin jälkeen. Papisvihkimyksen suorittaa piispa.

Kielitaito

Korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan edellytetään suomenkielisessä seurakunnassa suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Kaksikielisessä seurakunnassa vaaditaan enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Kielitaito osoitetaan siten kuin "suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa" annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) säädetään. Korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritettu kielikoe vastaa vaadittua todistusta.

Pappien vihkimistä eriteitse koskeva kirkkojärjestyksen 5:3 on kumottu 1.11.2006 alkaen. Piispainkokous on tehnyt uuden päätöksen pappisvirkaan kelpaavista tutkinnoista 13.9.2006 (kirkon säädöskokoelma nro 105, Piispainkokouksen päätös). Bologna-prosessin periaatteiden mukaan aikaisemman korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö suorittaa toisessa tutkinnossa siirtymäopinnot ja maisteriopinnot. Henkilöön, joka on saanut tutkinnonsuorittamisoikeutensa ennen 1.11.2006, voidaan soveltaa aikaisempia piispainkokouksen päätöksiä.

Virkatodistuksen ja lääkärintodistuksen katsotaan olevan voimassa 12 kk. Virkatodistus tulee lähettää alkuperäisenä. Sen sijaan muista todistuksista voi lähettää kahden henkilön oikeaksi todistaman jäljennöksen.

Soveltuvuustutkinta suoritetaan yleensä yliopiston soveltavien opintojen seurakuntaharjoittelun yhteydessä. Mikäli henkilö on valmistunut teologian maisteriksi tai kandidaatiksi aikana, jolloin soveltuvuustutkintaa ei ole tehty, on soveltuvuus tutkittava erikseen. Soveltuvuustutkinnan suorittaa Psykologitiimi Päämäärä, jonka kotipaikka on Turku. Sen jälkeen kun henkilöllä on vokaatio pappisvirkaan, hiippakuntadekaani antaa maksusitoumuksen soveltuvuustutkinnan suorittamisesta. Tutkittavan omavastuuosuus kustannuksista on 15 %. Henkilö lähettää soveltuvuustutkinnan tuloksen tuomiokapitulille, josta pappisvihkimystä on anottu, sekä piispainkokouksen kansliaan tiedoksi.

Tiedot ordinaatiokoulutuksesta löytyvät tuomiokapitulin kotisivujen osasta Koulutus ja toiminta -> ordinaatiot.

Lisätietoja antaa tuomiokapitulin notaari.