Suomen kielen vanhimmaksi arvioitu kielioppi talletettiin Kansalliskirjastoon

Julkaistu: 5.11.2009 | Muokattu: 6.11.2009

Kuva: Kansalliskirjasto / Kari Timonen

Kansalliskirjasto on saanut käsikirjoituskokoelmaansa ainutlaatuisen lisäyksen, kun sille vastikään deponoitiin eli luovutettiin säilytettäväksi suomen kielen vanhimmaksi arvioitu kielioppi, Rudimenta linguae finnicae breviter delineata.


Rudimentan toinen tuleminen sai alkunsa viime vuoden puolella Lontoossa. Käsikirjoitus kuului kokonaisuuteen, jonka vanhan kirjallisuuden keräilijä, Kerman Saven entinen omistaja ja toimitusjohtaja Ilkka Paatero osti sen varsinaiselta löytäjältä kirjakauppias Andrew Erikssonilta. Tämä oli hankkinut sen Sothebyn huutokauppakamarista.

Rudimenta, jonka Sothebyn asiantuntijat olivat arvioineet valmistuneen vuoden 1700 tietämillä, oli sidottu kokonaisuuden osien, Eskil Petraeuksen suomen kieliopin (1649) ja Laurentius Petrin Ajan-Tiedon (vuoden 1671 laitos) väliin.

Kumpikin näistä vanhoista Turku-painatteista on itsessään äärimmäisen harvinainen. Petreuksen kielioppia on Suomessa tiedossa vain kolme kappaletta, ja Laurentius Petrin runomittaan kirjoitetusta piispain-
kronikasta, joka on ensimmäinen suomenkielinen historiateos, on Suomessa Kansalliskirjastossa vain kopio.

Ilkka Paatero pyysi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta alustavaa arviota latinankielisen, kaunokirjoituksella laaditun käsikirjoituksen iästä ja alkuperästä. Kotuksen tutkijoiden mukaan käsikirjoituksessa käytetty suomen kieli oli myöhäisintään 1600-luvun alun käytänteiden mukaista.

He pitivät myös mahdollisena, että Rudimenta saattaisi olla ulvilalaisen Olaus Sundergelteuksen ja raumalaisen Johannes Jussoilan 1500-luvun lopun kielioppihanke, josta on mainintoja kirjallisuudessa.

Rudimenta on ulkoasultaan vaatimaton, pieni vihkonen, jossa on vain
24 tekstisivua ja niiden välillä muutamia tyhjiä sivuja.

Kotuksen tutkijoiden mukaan koko esityksen on laatinut yksi ja sama henkilö, vaikka vielä ei ole varmaa, onko hän ollut kieliopin alkuperäinen tekijä vai esimerkiksi vain käsikirjoituksen jäljentäjä. Tekstiin sisältyvien
murteellisuuksien perusteella esityksen laatija on saattanut olla kotoisin Rauman–Uudenkaupungin alueelta.

Käsikirjoituksessa käytetty paperi ja kirjoituksen käsiala on nyt, edellä mainittujen alustavien arvioiden jälkeen, ajoitettu 1600-luvun
puoliväliin. Esitys voi hyvinkin olla kopio varhemmasta käsikirjoituksesta, mutta sen yhteyksiä muihin suomalaisiin 1600-luvun teksteihin tutkitaan edelleen.

Samoin tutkimuksen kohteena on Rudimentan latina, sen suhde latinankieliseen kielioppitraditioon sekä sen monet kieliopilliset erikoisuudet.

Vaikka Rudimentan alkuperän ja iän varmistaminen vaatii edelleen tarkempaa tutkimista, on varmaa, että käsikirjoitus kuuluu vanhimpiin suomen kielestä laadittuihin kieliopillisiin esityksiin. Kansalliskirjastosta se on nyt saanut turvallisen talletuspaikan.

* * * *

Ks. myös Kotikielen Seuran aikakauslehti Virittäjä 1/2009, s. 2–17,
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/verkkolehti/index.html

Uutislistaus