Sata vuotta osuustoimintaa pääkaupunkiseudulla

HOK-Elannolla on juurensa pääkaupunkiseudun osuustoiminnassa, joka syntyi viime vuosisadan alussa. Taustalla ovat siirtyminen agraariyhteiskunnasta teollisuuteen ja kaupankäyntiin sekä muuttoliike maalta kaupunkeihin.

Helsingissä ensimmäinen merkittävä osuuskauppa on Elanto. Se syntyy lokakuun 15. päivänä 1905, kun irtisanotut leipomotyöntekijät alkavat puuhata omaa tuotantolaitosta. Vuonna 1907 valmistuu Elannon ensimmäinen leipomo. Saman tien avataan myös ensimmäiset leipämyymälät ja kahvilat.

Maailma kuohuu ja Suomi sen mukana. Suomessa ristiriidat työväestön ja maanomistajien kesken vahvistuvat. Työväenosuuskaupat lähtevät SOK:sta ja perustavat omaksi tukkuliikkeekseen OTK:n. Elanto ei koskaan eroa SOK:sta, mutta katsotaan ennen pitkää siitä eronneeksi.

Suomenmieliset porvarit ryhtyvät puuhaamaan omaa, SOK:hon sitoutuvaa osuuskauppaa. Helsingin Osuuskaupan perustava kokous on tammikuussa 1919. Huhtikuussa samana vuonna osuuskauppa avaa myymälät Katajanokalla ja Etelä-Esplanadilla.

Vuonna 1920 Elanto avaa tavaratalon Hakaniemessä ja muita liikkeitä eri puolella kaupunkia. Sörnäisiin rakennetaan uusi pääkonttori ja leipätehtaalle uusi rakennus, jossa on oma mylly.

Myös HOK kasvaa voimakkaasti, ja toimiala laajenee. Vuonna 1929 Mannerheimintien varteen valmistuu keskustoimitalo, johon sijoittuu myymälöiden lisäksi ensimmäinen anniskeluravintola.

S-ryhmä tuo 1980-luvun loppupuolella nykypäivään osuustoiminnan perusajatuksen: mitä enemmän kuluttaja ostaa, sen enemmän hän saa hyvitystä. S-ryhmän oivallukset johtavat huikeaan nousukiitoon. Viidentoista seuraavan vuoden aikana kaupan markkinaosuus kasvaa vajaasta 16 prosentista 31:een.

Vuonna 1995 joutuu Elanto ankaran laman koettelemana hakeutumaan yrityssaneeraukseen. Viisi vuotta myöhemmin on velat maksettu ja edellytykset syntyneet neuvotteluille fuusion toteuttamisesta HOK:n kanssa.

Pääkaupunkiseudun osuustoiminta yhdistyy ja Helsingin Osuuskauppa Elanto aloittaa virallisesti toimintansa 1.1.2004.

Juuret asfaltissa

HOK-Elannolla on juurensa pääkaupunkiseudun osuustoiminnassa, joka syntyi viime vuosisadan alussa. Osuusliike Elanto perustettiin vuonna 1905 ja Helsingin Osuuskauppa vuonna 1919.

1900-10:
Osuustoimintaliike syntyy Suomessa.
1905 Osuusliike Elanto perustetaan lokakuun 15. päivänä.
1907 Elannon ensimmäinen leipomo valmistuu.
1908 Ensimmäiset leipämyymälät ja kahvilat.

1910-20
Leipä- ja maitokauppoja perustetaan lähes jokaiseen kaupunginosaan. Maailma kuohuu ja myös Suomessa ristiriidat työväestön ja maanomistajien kesken vahvistuvat.
1915 Elannon johtoon nousee nuori juristi Väinö Tanner.
1916 Työväenosuuskaupat lähtevät SOK:sta ja perustavat oman aatteellisen järjestön Kulutusosuuskuntien Keskusliiton. Backaksen kartano ostetaan.
1917 Tukkuliike OTK perustetaan ja Elanto liittyy siihen.
1919 Helsingin Osuuskauppa HOK perustetaan. Elanto eroaa SOK:sta. HOK:n ensimmäiset myymälät avataan.

1920-30:
Elanto kasvaa merkittäväksi tekijäksi, myös HOK on selvässä kasvussa.
1920 Elanto perustaa Hakaniemeen tavaratalon.
1924 Uusi leipätehdas Sörnäisiin.
1928 Elannon pääkonttori valmistuu Hämeentielle.
1929 HOK:n pääkonttori valmistuu Runeberginkadulle. HOK:n anniskeluravintolat aloittavat.

1930-40:
Anniskelupaikoistaan ja ravintoloistaan HOK löytää rahasammon, jolla se takoo tulosta alkoholiin kielteisesti suhtautuvan suuren Elannon varjossa.
1931 Elanto avaa Aleksin Suur-Aitan.
1932 Ekonomi Lauri Koskivaara HOK:n toimitusjohtajaksi ja ohjaimissa seuraavat 30 vuotta.
1936 HOK avaa yli tuhannen hengen ravintolan Lasipalatsissa.
1938 Aleksis Kiven kadulle nousee Keskus-HOK, johon sijoittuvat varasto, leipomo, einestehdas, pesula, puusepäntehdas, korjaamot ja autotallit. Sokos-tavaratalon rakentaminen kaupungin keskustassa käynnistyy. Elanto avaa vuoden aikana 40 uutta myymälää.

1940-50:
Yksityiskauppa pärjää sodanjälkeisessä tilanteessa osuusliikkeitä paremmin. Osuusliikeet ovat passiivisia ja kärsivät säännöstelyn aikana rehellisyydestään. Myös HOK:n elintarvikeliikkeissä myynti laskee, mutta ravintoloissa riittää kävijöitä.
1947 Liiketoiminta keskustan Sokos-talossa käynnistyy vähitellen. Ravintola Vaakuna sijoittuu ylimpään kerrokseen. Uusi 1250-paikkainen ravintola "Hehtaarihokki" sijoitetaan toiseen kerrokseen.

1950-60:
Itsepalvelumyymälät edustavat ajan tapojen muutoksia. Muita uutuuksia kuluttajille ovat muovikassit, maitotölkit ja viimeinen myyntipäivä leipätuotteille.
1951 Elannon ensimmäinen pikamyymälä avataan.
1952 Sokos-tavaratalo valmistuu. Hotelli Vaakuna, Suomen suurin hotelli, otetaan käyttöön.
1956 HOK:n ensimmäinen itsepalvelumyymälä avataan.

1960-70:
Helsinki kasvaa edelleen voimakkaasti. Keskustassa korttelit alkavat olla täynnä ja painopiste siirtyy lähiöihin ja aluerakentamiseen.
1963 HOK:n toiminta laajenee myös toimialojen osalta: huoltoasema, kampaamo, kirjakauppa ja hautaustoimisto.
1965 HOK avaa Merihotellin Hakaniemessä. Elannon johto vaihtuu kokonaan: uudeksi pääjohtajaksi nimitetään Ylermi Runko.
1968 Ravintola Fennia käynnistää Elannon anniskelutoiminnanHelsingissä.

1970-80:
HOK:n toimitusjohtaja Armas Tasa (1969-75) vie HOK:n yhäselvemmin hotelli- ja ravintolabisnekseen päivittäistavaramyynninsupistuessa. Elanto panostaa hypermarket-kauppaan.
1971 Leppävaaran Maximarket avataan, Elanto vastaa sen elintavikeosastosta. Hotelli Helsinki siirtyy HOK:lle.
1972 HOK avaa Hotelli Hesperian. Hotelli Torni HOK:lle.
1973 Kannelmäen EKA-market avataan. Hotelli Olympia HOK:lle.
1974 Hotelli Klaus Kurki HOK:lle.
1976 Hotelli Korpilampi valmistuu.

1980-85:
Tappiollinen toiminta leimaa molempia osuuskauppaliikkeitä, ja ryhdytään radikaaleihin toimenpiteisiin.
1983 Kriisin partaalla tappiolliset E-osuusliikkeet fuusioidaanEKA:ksi. Elanto päättää pysyä itsenäisenä. SOK löytää Wihuri-yhtymästä Juhani Pesosen saneeraajaksi.
1984 HOK:iin liittyvät osuuskaupat Teho Hyvinkäältä,Ahomaa Järvenpäästä ja Väinölä Mäntsälästä. Ässä-Market ottaa hoitoonsa kaikki HOK:n elinkelpoiset päivittäistavarakaupat.
1985 S-Etukortti ja S-ryhmän yhteinen bonusjärjestelmä otetaan käyttöön

1985-90:
S-ryhmä tekee yhden parhaista kaupoistaan. OK-Liha pannaan myyntiin, ja kauppahinnaksi muodostuu lopulta 170 miljoonaa markkaa. Suurin omistaja HOK kuittaa kaupasta 23 miljoonaa markkaa ja saa pääomaa uudistamiseen.
1986 HOK ostaa 12 Perämies-ravintolaa. Elanto hankkii useita erikoistavarakaupan tytäryhtiöitä.
1987 Ässä-Market ostaa yksityisen Alepa-ketjun.

1990-95:
Lama iskee Suomeen ja talous on vapaassa pudotuksessa. Työttömien määrä kohoaa enimmillään 500 000:een. Valtion ja kuntien verotulot romahtavat ja sosiaaliturvan kulut kasvavat. Kiinteän omaisuuden vakuusarvot romahtavat.
1993 EKA ajautuu yrityssaneeraukseen, kun säästökassatallettajathaluavat rahansa.
1995 HOK ottaa haltuunsa Ässä-Marketin seuraajan Ässä-Partners Oy:n ja myy hotelliliiketoiminnan SOK:lle.

1995-2000:
1995 Elanto hakeutuu myös yrityssaneeraukseen, kun ei pysty turvaamaan rahoitustaan säästökassan talletuspaon varalta.
1996 Elanto ja Tradeka käynnistävät yhteistyön saneerausohjelman pohjalta.
1998 Arto Hiltunen HOK:n toimitusjohtajaksi.
1999 Arto Ihto Elannon toimitusjohtajaksi.

2000-2006:
Elannon velkoja ei yrityssaneerauksessa leikata. Kivitaloja onedelleen runsaasti ja niiden arvo alkaa uudelleen kohota. Myös liiketoiminta kääntyy nopeasti voitolliseksi. Tulevaisuus Tradekan kyljessä on kuitenkin epävarma: Elanto ei selviä yksin. Sen on saatava kumppani, joka valitaan liiketaloudellisin perustein.
2004 Helsingin Osuuskauppa Elanto käynnistää toimintansa. Liikeideat muutetaan S-ryhmän ketjujen mukaisiksi ja S-Etukortti otetaan käyttöön kaikissa yksiköissä.
2005 Lokakuussa uusi osuuskunta juhlii osuustoiminnan 100-vuotista taivalta pääkaupunkiseudulla.
2006 HOK-Elantoon siirtyy 21:n Spar-myymälän toiminta, HOK-Elanto toimialueensa päivittäistavarakaupan markkinajohtajaksi.