Psykoterapia

Psykoterapia on terveydenhuollon tavoitteellista toimintaa, jolla hoidetaan psyykkisiä vaikeuksia psykologisin menetelmin. Psykoterapiassa hankalia asioita prosessoidaan keskustelemalla. Tarvittaessa voidaan käyttää erilaisia oireita tuottavien toimintatapojen tunnistamista ja muuttamista helpottavia harjoitteita.

Eri psykoterapiasuuntauksia on useita ja ne poikkeavat taustateoriansa ja lähestymistapansa suhteen. Nykytiedon mukaan psykoterapia on tehokasta ja vaikuttavaa hoitoa. Erityisesti lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyshäiriössä psykoterapia on keskeinen hoitomuoto. Psykoterapian vaikuttavuudessa keskeistä on sekä psykoterapiassa käytetyt menetelmät että yhteistyösuhteen sujuvuus psykoterapeutin kanssa.

Psykoterapian vaikuttamiskeinot ovat psykologisia, mikä edellyttää psykoterapeutilta riittäviä perustietoja ihmisen psykologisesta kehityksestä, kliinisestä psykologiasta ja psykiatriasta. Koska psykoterapeutti on määritelty Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilöksi, häntä sitovat samat yleiset ja erityiset hoitotoimintaa koskevat vaatimukset kuin muitakin terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Psykoterapiaa ohjaavat asiakas- ja potilastyötä koskevat lait, asetukset ja ammattikäytännöt sekä eettiset periaatteet. Esimerkiksi nimike terapeutti ei ole asianmukainen suojattu terveydenhuollon nimike eikä terveydenhuollon ulkopuolella toimivia henkilöitä valvo kukaan. Psykoterapiaan tulee siis hakeutua vain sellaisille henkilöille, jotka todella ovat psykoterapeutteja. Tiedon voi tarkastaa julkiterhikki –palvelusta.

Psykoterapia voi olla lyhytkestoista (6-20 kertaa) tai pitkäkestoista. Lyhyissä psykoterapioissa keskitytään eniten haittaavien, määriteltyjen ja rajattujen ongelmien käsittelyyn. Pitkäkestoinen terapia taas voi olla jopa usean vuoden kestävää, ja siinä pyritään laajamittaiseen persoonallisuuden ja toimintatapojen tunnistamiseen ja muuttamiseen.

Psykoterapiaa on useita eri suuntauksia. Keskeisiä suuntauksia ovat kognitiivinen terapia, kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykodynaaminen terapia sekä erilaiset perhe- ja ryhmäterapiat. Käyntitiheys vaihtelee terapiasuuntauksesta riippuen yleensä yhdestä kahteen kertaan viikossa.

 Miten psykoterapiaan hakeudutaan?

Psykoterapiaan voi hakeutua yksityisesti varaamalla suoraan ajan psykoterapeutilta tai sitä voi hakea terveydenhuollon yksikön lähetteellä Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Asiakas etsii kummassakin tapauksessa terapeutin itse. Yksityisesti psykoterapiaan voi hakeutua kuka tahansa, jolloin terapian kustannukset tulee kokonaan itse maksettavaksi. Terapiahinnoista on olemassa ohjeellisia suosituksia ja yksilöterapiamaksut vaihtelevat n. 60 - 150 € kerta terapiamuodosta ja terapeutin koulutustasosta riippuen. Ryhmäterapioiden käyntimaksut ovat halvempia.

Kela voi myöntää lakisääteistä kuntoutuspsykoterapiaa 16-67-vuotiaille, jos työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi ja muut lakisääteisen kuntoutuksen kriteerit täyttyvät.

Katso tarkemmin: http://www.kela.fi/kuntoutuspsykotera​pia​​

 Kognitiivinen psykoterapia

Kognitiivisissa terapioissa keskeisiä työskentelyn kohteita ovat oireita tai haittaa tuottavat ajatukset ja uskomukset ja niihin liittyvät tunteet. Kognitiivisen psykoterapian perusajatuksena on, että ajatukset ja tunteet liittyvät toisiinsa, ja että muokkaamalla ajatuksia joustavampaan suuntaan saadaan aikaan muutosta myös tunteissa ja käyttäytymisessä. Terapiassa myös kokeillaan ja harjoitellaan uudenlaista käyttäytymistä ja toimintatapoja. Kognitiivisessa psykoterapiassa voidaankin hyödyntää erilaisia käyttäytymisterapian työtapoja, esimerkiksi harjaannuttamista. Kognitiivinen psykoterapia voi olla kestoltaan lyhyttä (6 -20 kertaa) tai pitkää. Tiheydeltään se on tavallisesti kertaviikkoista.

 Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on tavoitteellista, järjestelmällistä ja asiakaskeskeistä terapiaa, jossa tarkastellaan yhdessä asiakkaan kanssa tarkasti määritettyjen tavoitteiden pohjalta ongelmallista toimintaa nykyhetkessä. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa tutkitaan, miten ihminen käyttäytyy tai menettelee eri tilanteissa ratkaistakseen ongelmiaan. Tarvittaessa hänelle opetetaan elämänlaadun kannalta toimivampia ja käyttökelpoisempia tapoja ongelmien ratkaisemiseksi. Kognitiivinen käyttäytymisterapia aloitetaan käyttäytymisanalyysilla tai asiakkaan tilanteen käsitteellistämisellä. Tämä voi johtaa huomaamaan, että ongelmien takana on toimimattomia ongelmanratkaisu- tai suhtautumistapoja, ”noidankehiä”.

Ero kognitiiviseen terapiaan tulee karkeasti ottaen siinä, että kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa keskitytään enemmän käyttäytymisen ja toimintatapojen analyysiin kuin ajatusten tai tunteiden tutkimiseen. Hoidon tarkoituksena on opettaa asiakkaalle uusia itsehallinnan menetelmiä ja näitä harjoitellaan paljon myös terapiaistuntojen välillä kotitehtävien avulla. Kesto vaihtelee hoidettavan ongelman mukaan ja terapia voi olla lyhyttä tai pitkää.

 Psykodynaaminen psykoterapia

Psykodynaamisen psykoterapian tavoitteena on lisätä kykyä tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä omia tunteita, sisäisiä ristiriitoja ja ongelmia niin, että sisäinen kasvu ja sopeutuminen eri elämäntilanteissa olisivat onnistuneita. Psykodynaaminen terapia perustuu siihen, että menneisyys vaikuttaa ihmisen nykyiseen kokemusmaailmaan. Huomio on lapsuudessa ja varsinkin varhaislapsuuden kokemuksissa. Jokaisella ihmisellä on oma kehityshistoriansa, ja psyykkisten pulmien tausta on lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden kehityshaasteiden ratkaisuissa.

Psykodynaaminen psykoterapia perustuu tiiviiseen ja riittävän pitkään hoitosuhteeseen. Se mahdollistaa kasvun ja kehityksen aikana tulleiden sujumattomien vaiheiden uudelleen kokemisen ja työstämisen. Työskentelyn polttopiste on nykyisessä, johon liittyviä mielikuvia ja tunteita yritetään selventää ja ymmärtää aikaisemman historian ja siitä mieleen nousevien muistojen avulla. Tapaamiset terapeutin kanssa ovat yleensä kaksi kertaa viikossa. Psykodynaaminen hoito on yleisimmin pitkäkestoista. Kokonaiskesto 2 - 4 vuotta.

 Psykodynaaminen lyhytpsykoterapia

Psykodynaaminen lyhytterapia on ajatteluperustaltaan samanlaista kuin psykodynaaminen terapiakin, mutta työskentelyn kohteeksi valitaan jokin yksittäinen ongelma tai toimintatapa. Tapaamiset ovat kertaviikkoisia ja niitä on keskimäärin 20. Menetelmä soveltuu parhaiten henkilöille, joiden ongelma on kohtuudella rajattavissa.

 Interpersoonallinen psykoterapia

Interpersoonallinen psykoterapia on alun perin masennuksen hoitoon kehitetty lyhytkestoinen, käytännöllinen ja teoreettisesti suhteellisen yksinkertainen ja diagnoosikeskeinen hoitomuoto. Terapiasta on tehty sovelluksia muidenkin psykiatristen häiriöiden hoitoon. Interpersonaalisessa psykoterapiassa tarkastellaan läheisten suhteiden nykytilannetta ja niissä tapahtuneita muutoksia. Hoito kestää yleensä 8 - 16 kertaa, tapaamiset ovat kerran viikossa.

 Ryhmäpsykoterapia

Ryhmäpsykoterapia perustuu ajatuksen siitä, että ryhmä tarjoaa mahdollisuuksia tarkastella ryhmätilanteessa ilmeneviä asioita ja hyödyntää niitä psyykkisessä muutoksessa. Ryhmässä on vuorovaikutustilanteita, joissa syntyy erilaisia suhteita ja liittoutumia. Yksilön suhteessa ryhmään ja sen eri jäseniin ilmenee erilaisia puolia ja samalla tapahtuu tunteensiirtoa.

Ryhmäpsykoterapiaa voidaan toteuttaa toiminnallisissa, tukea antavissa, ongelman ratkaisuun pyrkivissä, psykoedukatiivisissa tai psykodynaamisissa ryhmissä. Toiminnallisia ryhmiä käytetään yleensä voimakkaimmin oireilevilla psykiatrisilla potilailla, jotka ovat hoidossaan vasta alussa ja eheytymis- ja kuntoutumisvaiheessa. Toiminnallisuus voi toteutua esimerkiksi musiikin, taideterapian, kirjallisuuden, rentoutumisen, fyysisen harjoittelun, urheilun, askartelun, puutarhanhoidon, ruuanlaiton tai muun vastaavan aktiviteetin avulla.

Ongelmanratkaisuun keskittyviä ryhmiä käytetään esimerkiksi päihdeongelmaisten hoitoon, syömishäiriöihin ja joihinkin somaattisiin sairauksiin sopeutumiseen.

Psykoedukatiiviset ryhmät on tarkoitettu johonkin sairauteen sairastuneiden tiedon jakamisen ja sopeuttamisen helpottamisen tueksi. Ryhmä voi auttaa jäseniään sopeutumaan hankalaan elämäntilanteisiin tai sairauksiin.

Psykodynaaminen ryhmäpsykoterapia on pitkäkestoista ja suljetussa ryhmässä tapahtuvaa. Terapiaa voidaan käyttää sisäisten ristiriitojen tutkimiseen sekä vuorovaikutuksen häiriön hahmottamiseen ja korjaamiseen. Ryhmäpsykoterapiassa on tavallisesti 7-8 jäsentä. Ryhmä kokoontuu yleensä kerran viikossa 1,5 tuntia. Hoidon kokonaiskesto on tavallisesti 2-3 vuotta.

 Perheterapia

Perheterapia on keino tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa ja yksityisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä. Terapian teoreettiset lähtökohdat nousevat psykodynaamisesta teoriasta, kognitiivisesta teoriasta, ryhmäterapiasta, psykoosien psykoterapiasta, lasten psykoterapiasta tai systeemikeskeisestä perhetutkimuksesta. Hoidon toteutuminen voi vaihdella huomattavasti kestoltaan, tiheydeltään ja kokoonpanoiltaan. Perheterapiaa käytetään sekä itsenäisenä psykoterapiana että muiden psykoterapioiden tukihoitona, joten se voi olla myös osa potilaan muuta hoitoprosessia, jolloin sitä voidaan käyttää myös useissa vaiheissa eripituisina jaksoina.

 Ratkaisukeskeinen psykoterapia

Ratkaisukeskeinen psykoterapia on tulevaisuuteen suuntautunut ja voimavaroihin keskittyvä psykoterapian muoto. Pulmia ratkaistaan suuntautumalla vaikeuksista kohti toiveita ja tulevaisuutta. Terapiassa pyritään hyödyntämään asiakkaan omia ideoita, vahvuuksia ja taitoja. Tarkasteltaviin asioihin etsitään myönteisiä näkökulmia ja asiakasta autetaan kokeilemaan uusia, luovia keinoja edetä elämässään toivomaansa suuntaan. Hoidon pituus vaihtelee asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan.

 Integratiivinen psykoterapia

Integratiivinen lähestymistapa psykoterapiassa on ennen kaikkea ajattelutapa ja työskentelyorientaatio, ei yhtenäinen teoriasuuntaus tai psykoterapiatekniikka. Integratiivisesti työskentelevä psykoterapeutti mieltää, että psyykkisiä ilmiöitä on hyödyllistä tarkastella monesta eri näkökulmasta. Lähestymistavassa pyritään vertailemaan ja yhdistämään sitä tietoa ja ymmärrystä, jota on saatu eri psykoterapian suuntauksia tutkimalla. Integratiivinen psykoterapia painottaa eri suuntauksille yhteisiä muutosta tuovia tekijöitä, kuten hyvää yhteistyösuhdetta asiakkaan ja terapeutin välillä ja erilaisia työtapoja valitaan tarpeen mukaan.

 Kuka on psykoterapeutti?

Psykoterapeuttinimikettä saa käyttää ainoastaan käyttää ainoastaan henkilö, joka on saanut siihen oikeuden Valviralta (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, joka sisältään entisen TEO:n). Psykoterapeutilta vaaditaan soveltuvan pohjakoulutuksen (esim. psykologi, psykiatri, erikoissairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä) lisäksi riittävää työkokemusta sekä erikoistumiskoulutusta, joka täyttää tarkemmin määritellyt kriteerit. Terapeutti-nimikettä voi kuitenkin käyttää kuka tahansa, joten kannattaa selvittää, onko kyseessä laillistettu psykoterapeutti.

 

 

 Lisää tietoa

Psykologiliiton psykoterapeutit. Psykologiliiton vuosittain julkaisema luettelo psykologeista, jotka toimivat yksityisinä psykoterapeutteina. Kaikki luettelossa olevat ovat Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteröimiä psykoterapeutteja.

Psykoterapiayhdistyksiä