Pikonlinnalla on arvokas historia. Luonnonkaunis Kangasalan Pitkäahteen honkaharjanne Vesijärven ympäröimänä herätti jo 1900-luvun alussa kiinnostusta niin paljon, että alueelle suunniteltiin jopa presidentin kesänviettopaikan rakentamista.
Kesäkodiksi löytyi kuitenkin jo valmiiksi rakennettu linna Naantalista ja Pitkäahteen alue jäi odottamaan oman linnansa rakentumista vuoteen 1931, jolloin Eino Forsmanin suunnittelema kaunis funkkistyylinen tuberkuloosiparantola Pikonlinna valmistui. Tämän poikkeuksellisen mittavan rakennushankkeen onnistuminen 1930-luvun lama-aikaan vaati hankkeeseen osallistujilta vahvaa uskoa ja taloudellista riskiottoa. Se myös toimi suurena työllistäjänä lama-ajan työttömyysaikana.
Rantamännikkö, raikkaat järvituulet ja alueen oma lähdeveden voima yhdistettynä parantolahoitoon saivat aikaan hyviä tuloksia tuberkuloosin voittamiseksi. Talvisodan alettua vuonna 1939 Suomen parantoloita tarvittiin myös sodassa haavoittuneiden hoitopaikoiksi, näin Pikonlinnakin muuttui sotasairaalaksi aina vuoteen 1947 asti.
Pikonlinnan aika keskusparantolana päättyi 1960-luvulla. Parantola liitettiin keskussairaalan piiriin ja sen viralliseksi nimeksi tuli Pikonlinnan sairaala. Tällä nimellä rakennus tunnettiin aina vuoteen 2007 asti, kunnes sairaanhoitopiiri päätti siirtää kaikki Pikonlinnan toiminnot kantasairaalan yhteyteen Tampereelle. Pikonlinna tyhjeni ja hiljeni.
Jälleen oli aika, jolloin tarvittiin rohkeita tekoja ja riskinottoa. Ryhmä pirkanmaalaisia sijoittajia otti haasteen vastaan ja Kangasalan Pikonlinna siirtyi ensimmäisen kerran historiansa aikana yksityiseen omistukseen. Aika sairaalana oli ohi, alkoi Pikonlinnan uusi elämä ja Pikonlinnan kehittäminen.