Raamatulla on vastustettu ja puolustettu rasismia – tutkijan mielestä kristittyjen on tiedostettava vastuunsa

Rasisminvastaisia mielenosoituksia on järjestetty Suomessakin. Myös Raamattuun viittaavia kylttejä on nähty. Kuva Lontoosta. Kuva: Stephen Chung/LNP/Shutterstock.

Kun teologian tohtori Minna Heimola aikanaan luki Etelä-Afrikan historiasta, hän hämmentyi. Apartheid-hallintoa ja rasistisia rakenteita oli monessa yhteydessä puolustettu Raamatulla.

– Tiettyjä raamatunkohtia käytettiin toistuvasti sen perustelemiseen, että on Jumalan tahdon mukaista pitää eri kansanryhmät täysin erillään toisistaan.

Raamattua osattiin onneksi käyttää toisinkin. Kun apartheid-hallintoa purettiin, Raamatulla myös vastustettiin rasismia ja ihmisryhmiin kohdistuvaa vihaa. Heimola painottaa, että kirkolla ja sen avainhenkilöillä, kuten Desmond Tutulla, oli keskeinen rooli sovinnon rakentamisessa ja rasististen rakenteiden purkamisessa.

– Huomattuani, että Raamattua käytettiin perusteluna molemmilla puolilla, sain kipinän aiheesta kirjoittamiseen.

MUUTAMAA VUOTTA myöhemmin Heimolalta ilmestyi aihetta käsittelevä kirja Raamattu ja rasismi (Suomen eksegeettinen seura, 2016). Teoksessaan Heimola perkaa läpi Raamatun ja rasismin vaiherikasta historiaa.

– Kirjassa on muutama tapaustutkimus eri puolilta sekä taustoitukseksi hieman antiikin käsityksiä aiheesta.

Raamatun synty-ympäristö ei ollut todellakaan vapaa eri etnisyyksiin liittyvistä ennakkoluuloista ja -oletuksista. Kreikkalaiset näkivät kreikkalaiset ihanteellisina ja vaalivat jopa maantieteeseen liittyvää rotuteoriaa, minkä mukaan kreikkalainen ilmasto oli tehnyt Kreikan asukkaista erityisen ihanteellisia. Roomassa etnisyyttä olennaisempi jakolinja oli orjien ja vapaiden miesten välillä, joskin vapaat miehet olivat useimmiten roomalaisia ja orjat etnisesti moninaisempi joukko.

– Sittemmin myös orjuutta on sekä perusteltu että vastustettu Raamattuun vedoten. Myös antisemitismin juuret löytyvät sieltä.

Mielenkiintoinen huomio Heimolalta löytyy myös suomalaisesta kontekstista.

– Suomessa vedottiin sodan aikana Raamattuun ja puhuttiin venäläisistä antikristuksen joukkoina. Sillä oikeutettiin väkivalta ja ennakkoluulot.

JOS ALOITTAA tarkastelun Vanhasta testamentista, voi nopeasti huomata suhtautumisen "vierasmaalaisiin" olevan hyvin kahtiajakautunut. Heimola toteaa hajontaa riittävän.

– Paikoin teksti on todella jyrkkää. Kun Egyptin orjuudesta palataan luvattuun maahan, sävy on jopa militaristinen. Viholliskansojen jäsenet murhataan ja sitä pidetään Jumalan tahdon mukaisena. Viholliset ja naapurikansat edustavat pahuutta ja epäjumalanpalvelusta.

Heimola lisää, että vihamielisyyteen kannustaminen on vain yksi puoli.

– Toisaalta muistutetaan myös siitä, että joukossamme asuvaa vierasmaalaista ei saa sortaa ja muistutetaan omasta orjuuden ajasta.

Heimolan mukaan Raamatusta löytyy kuitenkin paljon kohtia, joilla voi puolustella rasismia ja epäluuloa.

– Juutalaisvastaisuus on tästä erityinen esimerkki. Esimerkiksi Matteuksen ja Johanneksen evankeliumeissa juutalaisia syytetään kokonaisena kansanryhmänä Jeesuksen kuolemasta. Matteus linjaa juutalaisista jopa, että "tulkoon hänen verensä meidän ja meidän lastemme päälle". Se viittaa siihen, että jopa tulevat sukupolvet ovat syypäitä Jeesuksen kuolemaan.

Samaan hengenvetoon Heimola täsmentää, että vaikka Raamattua voi käyttää molempiin suuntiin, ei se tarkoita molempien tulkintasuuntien olevan yhtä oikeutettuja.

– Ihmisten täytyy tehdä omat ratkaisunsa eivätkä kaikki tulkinnat ole samanarvoisia. Kiistanalaisia kohtia voi tarkastella esimerkiksi rakkauden kaksoiskäskyn tai kultaisen säännön valossa.

HEIMOLA ITSE näkee, että rasistiset tulkinnat voivat olla eksegeettisesti perusteltuja, mutta eettisesti eivät.

– Jo varhaiset teologit, kuten Augustinus, harjoittivat eettistä raamattukritiikkiä. He eivät suhtautuneet kirjaimellisesti Vanhan testamentin kyseenalaisiin kohtiin, kuten esimerkiksi patriarkkojen moniavioisuuteen. Eettinen raamattukritiikki ei ole mikään 1900-luvun historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen lapsi, vaan jo varhaisaikojen linjaus.

Keskeiseksi ohjenuoraksi kristitylle Heimola nostaa Paavalin Galatalaiskirjeen luvun 3 ja sen jakeen 28, jossa Paavali kirjoittaa, kuinka on "yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi."

– Se on keskeinen neuvo. Jos puhutaan yleisemmin rasismista myös Suomen hallituksen ja tämän ajan kontekstissa, löytyy myös Vanhan testamentin profeettakirjoista vahvaa perinnettä siitä, miten monin eri tavoin voi olla "muukalaisten, vähäosaisten ja köyhien" puolella valtaapitäviä vastaan.

TULEVAISUUTEEN JA ihmiskunnan kykyyn oppia eroon rasismista Heimola suhtautuu varovaisen optimistisesti.

– Eteenpäin on menty ja suhtautuminen orjuuteen on siitä yksi esimerkki. Tehtävää vielä on, mutta moni tasa-arvoasia on onneksi myös edistynyt.

Rasismista puhutaan tällä hetkellä paljon. Heimolan mukaan olisi tärkeää, että kirkko ja kristityt tiedostavat vastuunsa.

– Olin nuorena teologian opiskelijana Risto Lauhan heprean kurssilla. Hän totesi, että Raamatusta voi löytää perusteet mihin vaan ja lisäsi, että jos ette löydä niin tulkaa hänen vastaanotolleen etsimään. Siksi on tärkeää tiedostaa, mitä Raamatusta poimii omaan yhteiskunnalliseen ajatteluunsa. Siemeniä on niin moneen suuntaan.

Niilo Rantala

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!